Työryhmä ehdottaa malleja journalismin tukemiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön asettama median tukimuotoja selvittänyt työryhmä ehdottaa, että uutis- ja ajankohtaissisältöjä tarjoavien tiedotusvälineiden toimintaa tuettaisiin pysyvillä tukimuodoilla. Näitä olisivat toimituksellinen tuotantotuki ja kehittämistuki. Tukien tavoitteena on edistää luotettavaa, monipuolista ja monimuotoista sekä yhteiskunnallisesti merkittävää tiedonvälitystä.

Suomessa ei tällä hetkellä ole käytössä laajempia yleisiä journalismin ja median tukemisen suoria tukiohjelmia. Tukimuotoja ovat muun muassa lehdistön alennettu arvonlisäverokanta ja yksittäin myönnettävät avustukset esimerkiksi sanomalehdistön tai kulttuurilehtien tukena.

Liikenne- ja viestintäministeriö asetti kesällä 2020 niin kutsutun mediatukityöryhmän pohtimaan erilaisia ratkaisuja journalismin tukemiseksi.

Työryhmän nyt esittämät tukimuodot mahdollistaisivat kattavan tavan tukea jo olemassa olevia ja perustamisvaiheessa olevia uutis- ja ajankohtaissisältöjä tuottavia tiedotusvälineitä. Työryhmä arvioi, että suorat mediatuet parantaisivat tuen piiriin pääsevien yritysten taloudellista tilannetta, ja sitä kautta myös alan työllisyyttä. Kehittämistuki puolestaan lisäisi uusien yritysten syntyä toimialalla.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka pitää työryhmän esittämiä ehdotuksia toimituksellisesta tuotantotuesta ja kehittämistuesta hyvinä.

- Kannatan ehdotuksen perusajatusta, että tuettaisiin riippumatonta, ammattimaista asiasisältöä tuottavaa tiedonvälitystä sekä kehittämistyötä, olipa kyse vakiintuneesta toimijasta tai uudesta yrityksestä. Luonnollisesti tarvitaan vielä jatkovalmistelua, mutta olemme saaneet nyt hyvän pohjan kotimaisen median kehittämiseksi, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.

Niin ministeri kuin työryhmäkin muistuttavat, että valtakunnallisen median lisäksi on myös varmistettava riittävä, alueellisella ja paikallisella tasolla toteutuva tiedonvälitys.

- Käyn raportin ehdotukset läpi myös hallituskumppaniemme kanssa. Tavoitteena on, että mediatukeen varattaisiin määrärahoja mahdollisimman pian, ministeri Harakka kommentoi.

Kolme pysyvää tukimuotoa

Pääasiallinen tukimuoto olisi määräaikainen ja teknologianeutraali toimituksellinen tuotantotuki, jota maksettaisiin lähtökohtaisesti journalistisen työn kustannusten kattamiseen sekä toiminnan ja sisältöjen kehittämiseen. Tukea myönnettäisiin tiedotusvälineille, jotka tarjoavat uutis- ja ajankohtaissisältöjä ja jotka tarkastelevat laaja-alaisesti demokratian kannalta merkityksellisiä aihepiirejä. Tuen piiriin voisivat kuulua kuluttajille maksulliset sekä maksuttomat, täysin mainosrahoitteiset mediat. Ylen toiminta kustannetaan verorahoituksella, joten se ei kuuluisi tuen piiriin.

Lisäksi työryhmä ehdottaa kehittämistukea, jota voitaisiin myöntää aloitteleville tiedotusvälineille ja jo vakiintuneiden tiedotusvälineiden kehittämishankkeisiin. Tukea voisi saada esimerkiksi toimituksellisen sisällöntuotannon ja levityksen kehittämiseen tai uuden tekniikan käyttöönottoon.

Kolmantena tukimuotona työryhmä ehdottaa erityistä yhteisömedioiden (kansalaismedian) tukea. Tukea voisi saada mediat, jotka tuottavat sisältöjä erityisesti maahanmuuttajataustaiselle yleisölle tai tiedotusvälineille, jotka ovat valtakunnallisia vähemmistökieliä tukevan sanomalehtituen tai kulttuurilehtien tuen ulkopuolella. Yhteisömediat eivät olleet vuonna 2020 tiedotusvälineille myönnetyn väliaikaisen valtionavustuksen piirissä, koska tuki oli kohdistettu kaupallisille, mainosrahoitteisille tiedotusvälineille.

Itsenäinen medialautakunta tukien valmistelun avuksi

Työryhmä ehdottaa, että median tuet myöntäisi Liikenne- ja viestintävirasto. Liikenne- ja viestintäministeriö ei ohjaisi journalismin sisältöä tai tukien saajia.

Työryhmä ehdottaa, että tukien valmistelussa Liikenne- ja viestintävirastoa avustaisi sen yhteydessä toimiva riippumaton ja määräaikainen mediatukilautakunta. Lautakunta hoitaisi valtionapuviranomaiselle kuuluvia tehtäviä ja sen toiminnasta säädettäisiin laissa. Vastaava toimintatapa toteutuu jo esimerkiksi laajakaistarakentamisen tukimenettelyn yhteydessä.

Kehittämistyön osalta työryhmä ehdottaa myös vaihtoehtoista toimintatapaa, jossa tuen myöntäminen annettaisiin sitä varten perustettavalle säätiölle. Myös säätiön toiminnasta säädettäisiin lailla.

Työryhmän taustaa

Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 25.6.2020 media-alan toimijoita edustavista tahoista ja alan asiantuntijoista koostuvan työryhmän avustamaan journalismin tukemiseen tarkoitetun väliaikaisen valtionavustuksen valmistelussa sekä pohtimaan pysyväisluonteista avustusmekanismia journalismin tukemiseksi. Työryhmä koostui media-alan toimijoita edustavista tahoista ja alan asiantuntijoista.

Työryhmän työn taustalla on digitalisaation aiheuttaman teknologisen murroksen myötä muuttunut media-alan toimintaympäristö.

Työryhmän loppuraportti Ehdotus pysyväksi avustusmekanismiksi journalismin tukemiseksi on luettavissa valtioneuvoston verkkosivuilla.

Lisätietoja

erityisavustaja Tino Aalto, p. 050 436 9188

yksikön johtaja Sini Wirén, p. 040 507 0916

viestintäneuvos Emil Asp, p. 040 509 9757