Työkaluja liikennejärjestelmän kehittämisen aluetaloudellisten vaikutusten arviointiin
Kesäinen alueiden Suomi näyttää meille jälleen hienoimmat puolensa koettelemuksien kevään jälkeen. Onkin sopiva hetki kertoa taloustieteellisistä tarkasteluista liikennejärjestelmän kehittämisen aluetaloudellisten vaikutusten ääressä.
Taloudellisen vaikutustarkastelun monet menetelmät
Liikenne- ja viestintäministeriö on kääntyneen talven aikana teettänyt tutkijaryhmillä useita selvityksiä, jotka palvelevat liikennejärjestelmän kehittämisen taloudellisten vaikutusten tarkastelukehikkoa (Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2020:5). Esiselvityksessä Aluetaloustieteen menetelmät liikennejärjestelmän kehittämisen vaikutustarkastelussa (Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2020:7) kuvataan, miten liikennejärjestelmän muutoksia voidaan tarkastella kokonaisvaltaisesti aluetaloustieteen työkaluilla. Aiemmin teille on kirjoitettu vaikutusketjujen tarkastelemisesta erillisinä ilmiöinä.
Liikennejärjestelmäinvestointeja pohdittaessa on tärkeää arvioida missä määrin panostaminen voi luoda taloudellisen kasvun edellytyksiä yhtäällä ja mahdollisesti heikentää kehitystä toisaalla. Saavutettavuuden muutokset voivat muun muassa synnyttää uusia tai aiempaa vahvempia markkina-alueita, alentaa alueellisia tuotantokustannuksia ja hintoja, lisätä alueellista työn kysyntää ja tarjontaa, muuttaa kiinteistömarkkinoita, mahdollistaa innovaatioita, lisätä ansioita ja lisätä alueen kokonaiskysyntää (kuva 1). Kun jokin alue hyötyy, toisaalla saatetaan kokea taloudellista taantumista, eli syrjäytymisvaikutuksia. Alueiden vuorovaikutus, kilpailu ja vaikutusketjujen taloudellinen nettotulema kiinnostavat investoinneista päätettäessä.
Kuva 1. Liikennejärjestelmän kehittämisen suorien vaikutusten suhde laajempiin taloudellisiin vaikutusketjuihin (Hokkanen ym. 2020).
Aluetalousmalleilla arvioidaan tilastoidun talousjärjestelmän muutoksia
Aluetaloudelliset tarkastelut rakentuvat aluetilinpidon mukaiselle talousjärjestelmän kuvaukselle. Mallinnuksessa pyritään kuvaamaan toimialojen panoskäyttö ja panoskustannukset, toimialojen välinen vaihdanta, kotitalouksien ansainta ja kulutus, alueiden välinen vaihdanta sekä säästämisen ja pääomanmuodostuksen merkitys talouskasvulle samalla tavalla kuin koko kansantalouden tilinpidossa. Tarkastelutasona voivat olla maakunnat, seutukunnat, kunnat ja jopa kuntien osat. Esimerkiksi tuotantokustannusten, hintojen, palkkojen tai kysynnän muuttuessa aluetaloudet hakeutuvat uuteen tilaan, joka voi olla aiempaa parempi tai huonompi. Muutoksen suuruus voi olla marginaalinen tai merkityksellinen.
Aluetalouden kehitystä voidaan yksinkertaisimmillaan tarkastella aluetalouden kokoa skaalaavina kerroinmuutoksina (panos-tuotosmalli). Kerrointarkasteluista kuitenkin puuttuvat talouskasvua rajoittavat tai kiihdyttävät tekijät. Kiinteät kertoimet eivät ota huomioon taloudellisten muutosten suhteellisesti toimivaa dynamiikkaa tai alueiden välisiä siirtymävaikutuksia. Yleisen tasapainon mallit (YTP) sen sijaan kuvaavat taloutta kotitalouksien, yritysten ja julkisen sektorin optimointikäyttäytymisen avulla (kuva 2). Muutosten jälkeisissä tiloissa yleinen kysynnän ja tarjonnan tasapaino syntyy hintojen mukautumisen kautta. Todellisen talousjärjestelmän muutosten mallintaminen rajoitteiden kera myös pitää tarkastelun ”raamit” kurinalaisina.
Kuva 2. Taloudellisten päätösten kuvaus yleisen tasapainon malleissa (Hokkanen ym. 2020).
Liikenteen kustannuksilla on merkitystä aluetalouksille – esimerkki moottoritien rakentamisesta
Parempien teiden tai ratojen rakentaminen voi käynnistää aluetaloudessa muutoksia. Säästyvät matka-, aika- ja ajoneuvokustannukset alentavat kuljettamisen ja matkustamisen kustannuksia yrityksissä, kotitaloudet säästävät liikenteeseen kohdistuvia kulutusmenoja ja vähentyneet onnettomuudet, päästöt ja melu säästävät yhteiskunnan resursseja. Panoskustannusten aleneminen halventaa tuotteita ja kulutusmenojen aleneminen lisää muuta kulutusta. Saavutettavuuden paraneminen saa aikaan kilpailuvaikutuksia, joka siirtää tuotantoa, kulutusta ja työpaikkoja alueilta toisille. Parempia teitä ja ratoja kannattaa rakentaa, jos nettovaikutus on kansantalouden kokonaiskulutukselle ja työpaikoille positiivinen.
Tutkijaryhmän selvityksessä (Hokkanen ym. 2020) REFINAGE-mallilla tehtiin koelaskenta moottoritien rakentamiskohteesta valtatie 1:llä. E18 Muurla-Lohja -tieosuus on noin 700 M€ maksanut 50 kilometriä pitkä nelikaistainen moottoritie, joka avattiin liikenteelle vuonna 2009. Tieosuuden laajempien taloudellisten vaikutusten arvioimiseksi muodostettiin skenaario, jossa investoinnin suorat liikennetaloudelliset hyödyt kytkettiin talouden dynamiikkaan tunnistamalla aluetalousmallissa ne kulutushyödykkeet ja yritystoimialat, joihin suorat hyödyt kohdentuvat. Liikenteen sujuvoittaminen muun muassa säästää polttoainekuluja, moottoriajoneuvojen huoltopalveluja ja joukkoliikenteen kuluja. Säästöt lisäävät muuta kulutusta. Kotitalouksien säästöt 30 vuoden ajalta, yhteensä noin 275 M€, kohdennettiin Uudellemaalle (45 %) ja Varsinais-Suomeen (55 %). Rahtiliikenteen hyödyt, noin 100 M€, kanavoituvat työn tuottavuuden kasvuna suoraan panoskysyntään ja polttoainetalouden paranemiseen. Tienpidon tarve lisäisi julkisia menoja 18,5 M€:lla.
Tulosten mukaan Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa on vuoden 2014 tilanteessa syntynyt viitisenkymmentä uutta työpaikkaa verrattuna siihen, ettei moottoritietä olisi rakennettu. Työpaikoista suurin osa syntyy erilaisiin palveluihin (kuvat 3 ja 4). Työn kysynnän lisääntyminen näissä maakunnissa aiheuttaa kuitenkin siirtymiä muualta, ja koko Suomen nettomääräinen työllisyyden lisäys on muutamia kymmeniä työpaikkoja. Vaikutus Uudenmaan ja Varsinais-Suomen kansantuotteeseen ja koko kansantalouteen on pieni, mutta positiivinen (kuva 5). Vaikutus kansantalouteen alkaa kuitenkin taittua muutamassa vuodessa. Vaikutus Uudenmaan ja Varsinais-Suomen aluetalouteen ei häviä vuoteen 2020 mennessä, koska muuttoliike pitää kasvua yllä.
Kuva 4. Vaikutukset Varsinais-Suomen työllisyyteen toimialoittain (Hokkanen ym. 2020).
Kuva 4. Vaikutukset Varsinais-Suomen työllisyyteen toimialoittain (Hokkanen ym. 2020).
Laskentavalmiuksia pidetään yllä osittain kutsumuksen voimalla
Aluetaloustieteen työkaluja on käytetty aika ajoin suurten liikennehankkeiden aluekehitysvaikutusten arviointiin. Joskus tarkasteluun on kytkeytynyt teollinen investointi ja näissä tarkasteluissa mallit ovatkin parhaimmillaan. Pelkän liikennehankkeen tarkastelemisessa aluetaloudellisilla malleilla voidaan tuottaa tietoa esimerkiksi samoista resursseista kilpailevien hankkeiden vaikutusten vertailemiseen. Hankkeiden on kuitenkin syytä olla varsin suuria ja synnyttää merkittäviä suoria vaikutuksia tuottaakseen alueellisia kehitysvaikutuksia.
Tarkastelun rajallisuudet, mallintamisen monimutkaisuus ja aineistohaasteet liittyvät kaikkiin tieteellisiin arviointimenetelmiin. Aluetalousmalleilla ei saada samanlaisia vastauksia työmarkkina-, kiinteistömarkkina- ja kasautumisvaikutuksiin kuin ilmiökohtaisilla malleilla, eivätkä ilmiökohtaiset tarkastelut puolestaan kerro aluetaloudellisista vaikutuksista koko laajuudessa. Runsaiden resurssien oloissa liikennejärjestelmän kehittämisen taloudelliset vaikutustarkastelut tehtäisiin useilla työkaluilla rinnakkain.
Aluetaloustieteen työkalujen ylläpito vaatii sitoutumista malleihin sisältyvien tilastoaineistojen ajantasaisena pitämiseen ja talousjärjestelmän vuorovaikutussuhteiden mallintamisen jatkuvaan parantamiseen. Tieteelliset työkalut ovat usein kaikkien kiinnostuneiden mielenkiinnolle avoimesti tarjolla. Niiden kehittäminen ja iskukykyisenä pitäminen perustuu varsin usein tieteenteon kutsumukseen.
Kaunis alueiden maamme on niukoin resurssein katettu. Liikennejärjestelmän kehittämisen taloudelliset vaikutukset on kyettävä arvioimaan silti mahdollisimman oikein. Jokainen panostus menetelmien kehittämiseen ja soveltavaan laskentaan on todella tärkeä liikennejärjestelmän kehittämisen vaikutusarvioinnin taidoille.
Juha Tervonen
Kirjoittaja työskentelee erityisasiantuntijana konserniohjausosastolla
Lähteitä
Haapamäki, T., Väänänen, T., Falkenbach, H., Harjunen, O. & Laakso, S. (2020). Esiselvitys liikennehankkeiden kiinteistömarkkinavaikutuksista. Aalto-yliopiston julkaisusarja TIEDE + TEKNOLOGIA 3/2020.
Haapamäki, T., Kauhanen, A., Laakso, S., Metsäranta, H., Ojanperä, M., Riukula, K. & Väänänen, T. (2020). Kasautumisvaikutusten arvioinnin menetelmät liikennejärjestelmän kehittämisen vaikutustarkastelussa. ETLA Raportti No 101.
Hokkanen, J., Savikko, H., Honkatukia, J., Metsäranta, H., Sirkiä, A., Haapanen, M. & Tohmo, T. (2020). Aluetaloustieteen menetelmät liikennejärjestelmän kehittämisen vaikutustarkastelussa. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2020:7.
Liikenne- ja viestintäministeriö (2020). Liikennejärjestelmän kehittämisen laajempien taloudellisten vaikutusten tarkastelukehikko. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2020:5.
Metsäranta, H., Riukula, K., Kauhanen, A. & Fornaro, P. (2019). Liikennejärjestelmän työmarkkinavaikutukset ja niiden arviointi. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:69.
Lue myös: Niko-Matti Ronikonmäen Impulssi-blogi 6.5.2020
