Turvallinen liikennekäyttäytyminen vaatii sekä pelisääntöjä että oikeaa asennetta
Samoin kuin muussakin ihmisen toiminnassa, myös liikenteessä on kyse ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. Ihmisten käyttäytyminen liikenteessä vaikuttaa merkittävästi myös liikenneturvallisuuteen. Liikennekäyttäytymiseen vaikuttavat monet erilaiset asiat, kuten osaaminen ja taidot liikkua liikenteessä sekä erilaiset liikenteeseen liittyvät asenteet.
Turvallisen liikennekäyttäytymisen perusta on, että ihminen osaa toimia liikenteessä oikein. Liikenteessä vaadittavaa ydinosaamista ovat liikenteen pelisäännöt eli liikennesäännöt. Tässä tärkeä rooli on kasvatuksella ja erilaisilla liikenteeseen liittyvillä koulutuksilla, kuten ajokorttiin tähtäävällä kuljettajatutkinnolla. Eri elämän vaiheissa liikkumisen muodot saattavat kuitenkin vaihdella, eivätkä aiemmin opitut asiat enää välttämättä riitä takaamaan turvallista liikkumista.
Toisaalta liikenne myös kehittyy ja uudenlaisia liikkumisen trendejä syntyy. Ne edellyttävät uusien toimintatapojen omaksumista. Tällaisia ovat esimerkiksi ilmailussa suureen suosioon noussut miehittämätön ilmailu tai erityisesti kaupungeissa yleistyneet sähköpotkulaudat.
Riittävät tiedot eivät kuitenkaan ole tae turvallisesta liikkumisesta, sillä tieto ei aina näy liikennekäyttäytymisessä. Kaikki esimerkiksi tietävät, että päihteet ja autoilu eivät kuulu yhteen, mutta yksittäisten kuljettajien asenteet voivat silti olla sallivia. Vastaavasti vesiliikenteessä suhtaudutaan valitettavan usein sallivasti alkoholin käyttöön, vaikka alkoholin tiedetään olevan usein hukkumiskuolemien taustalla. Samoin ylinopeuden tiedetään lisäävän onnettomuuksien vakavuutta, mutta aina tämä ei näy kaasujalassa.
Asenteet omaksutaan usein jo varhain lapsuudessa tai nuoruudessa. Ne eivät kuitenkaan välttämättä ole pysyviä. Erityisesti pitkäjänteisellä, suunnitelmallisella ja kohdistetulla turvallisuusviestinnällä voidaan saada aikaan vaikuttavia tuloksia.
Liikennekäyttäytymisestä ja sen vaikutuksesta liikenneturvallisuuteen keskusteltiin paljon liikenneturvallisuusstrategian valmistelussa. Keskustelua käytiin esimerkiksi sähköpotkulautojen käytöstä ja kanssaliikkujien huomioimisesta, kuten huolimattomasta pysäköinnistä ja ajamisesta päihtyneenä tai jalankulkijoille tarkoitetuilla alueilla. Esillä olivat myös muun muassa nuorten kuljettajien liikennekäyttäytymiseen liittyvät erityispiirteet ja inhimilliset tekijät.
Eri liikennemuotojen kohdalla tunnistettiin myös monia samankaltaisia tarpeita liittyen osaamisen ja taitojen sekä turvallisten asenteiden edistämiseen. Esimerkiksi sekä vesiliikenteen että miehittämättömän ilmailun suosio on kasvanut viimeisten vuosien aikana, jolloin sääntöjen ja turvallisten toimintatapojen tuntemiseen ja niistä viestimiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Liikenneturvallisuusstrategiassa lähtökohdaksi on otettu, että oppimisen tulee olla pitkäjänteistä ja jatkuvaa - elinikäistä. Tavoitteena on vahvistaa liikennetaitoja kokonaisvaltaisesti kaikissa ikäryhmissä samoin kuin viranomaisissa, työpaikoilla ja vapaa-ajan harrastuksissa.
Lisäksi liikenneturvallisuusstrategiassa tavoitteena on vaikuttaa monipuolisesti erilaisilla keinoilla liikennekäyttäytymisen taustalla olevien asenteiden muodostumiseen. Tavoitteena on turvallisuusviestinnän pitkäjänteisyys ja jatkuvuus. Tavoitteena on kaikkien liikkujien vastuullinen toiminta liikenteessä sekä lisäksi oman toiminnan riskien tunnistaminen niin itsensä kuin muiden näkökulmasta.
Jokaisen käyttäytymisellä on vaikutusta siihen, että liikenne on kaikille turvallista.
Laura Kolinen
Kirjoittaja on ylitarkastaja liikenne- ja viestintäministeriön tieto-osaston turvallisuusyksikössä.
Luonnos liikenneturvallisuusstrategiasta on lausuntokierroksella. Lausuntoja voi antaa 13.8.2021 saakka osoitteessa Lausuntopalvelu.fi
