Tietoyhteiskuntakaari eduskunnan käsiteltäväksi
Sähköistä viestintää koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus etenee. Hallitus antoi eduskunnalle esityksen tietoyhteiskuntakaareksi 30. tammikuuta.
Hallitusohjelman mukaisesti tietoyhteiskuntakaareen on nyt koottu keskeiset sähköistä viestintää koskevat säännökset.
Päällekkäisyyksien poistamisen ja säännösten yhtenäistämisen jälkeen tietoyhteiskuntakaaressa on runsaat 350 pykälää nykyisin kymmenessä eri laissa olevien 490 pykälän sijaan.
Tietoyhteiskuntakaarella halutaan varmistaa, että sähköisen viestinnän palveluja on saatavilla kaikkialla Suomessa. Palvelujen on oltava teknisesti kehittyneitä, turvallisia, helppokäyttöisiä ja kohtuuhintaisia. Lisäksi lainsäädännöllä pyritään luomaan entistä paremmat edellytykset keskenään kilpailevalle liiketoiminnalle, viestintäteknologian kehitykselle ja innovaatioille.
Kuluttajansuojaa parannetaan. Teleyritykselle ja myyjälle esitetään yhteisvastuuta, kun kuluttaja maksaa tavaroita ja palveluja matkapuhelimella, ja maksu peritään puhelinlaskun yhteydessä. Kuluttaja voisi tällöin kääntyä myyjän tai palveluntarjoajan lisäksi myös teleoperaattorin puoleen esimerkiksi tapauksissa, joissa palvelu tai tuote on viallinen tai ei tule perille, tai jos kuluttaja ei pysty keskeyttämään palvelutilausta.
Yksityisyyden suojaan ja tietoturvaan on kiinnitetty erityistä huomiota. Yksityisyyden suojaa koskeva sääntely ja tietoturvan varmistaminen ulotettaisiin koskemaan kaikkia viestinnän välittäjiä. Sääntely koskisi esimerkiksi sosiaalisen median sisällä välitettyjä luottamuksellisia viestejä.
Ehdotetussa uudessa toimilupajärjestelmässä on otettu huomioon median murros. Järjestelmää yksinkertaistettaisiin siirtämällä merkittävä osa radion ja television ohjelmistotoimilupapäätöksistä Viestintävirastolle. Uudet matkaviestinnän käyttöön osoitettavat taajuusalueet voitaisiin jakaa jatkossa huutokaupalla.
Huomattavan markkinavoiman (HMV) omaavien yritysten hinnoittelun valvontaa tehostetaan. Viestintävirastolle annettaisiin muun muassa oikeus määrätä teleyrityksen tukkutuotteelle enimmäishinta silloin, kun kilpailuongelmia esiintyy.
Viestintäpalvelujen häiriöttömyyttä edistetään luomalla häiriön hallinnassa tarvittavalle yritysten ja viranomaisten yhteistyölle entistä parempia edellytyksiä. Keskeisimmät verkonvalvomot ja muut kriittiset järjestelmät olisi jatkossa ylläpidettävä siten, että ne voidaan poikkeusoloissa viipymättä palauttaa Suomeen.
Hallitus antoi istunnossaan myös kolme lausumaa. Ensimmäisen lausuman perusteella hallitus tulee jo ennakollisesti keventämään toimilupamenettelyään voimassaolevien lakien mahdollistamalla tavalla.
Toisen lausuman perusteella perustetaan työryhmä, jonka tehtävänä on edistää tietoyhteiskuntakehitystä siten, että langattomien ja kiinteiden internet-liittymien käyttäjät voivat mahdollisimman kustannustehokkaasti, laajasti ja yhtäaikaisesti vastaanottaa avoimessa internetissä tarjottavia audiovisuaalisia sisältöjä.
Kolmannen lausuman mukaan niin sanottujen Lex Nokia -säännösten siirtämistä työelämän lainsäädäntöön jatketaan.
Tietoyhteiskuntakaaren valmistelussa on nykyaikaistettu lainvalmistelua ja sen avoimuutta. Valmisteluun osallistui poikkeuksellisen laaja joukko eri sidosryhmien edustajia. Seurantaryhmään kuului noin 50 jäsentä ja seitsemässä työryhmässä oli kussakin 30-70 jäsentä.
Tietoyhteiskuntakaaren on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2015.
Lisätietoja eri asiakokonaisuuksista:
Sähköisen viestinnän jatkuvuuden turvaaminen ja viranomaisen avustamisesta aiheutuvien kustannusten korvaaminen: neuvotteleva virkamies Timo Kievari, 0295 34 2620
Sähköisen viestinnän toimilupajärjestelmän uudistaminen: lainsäädäntöneuvos Maaret Suomi, 0295 34 2150
Kilpailun edistäminen viestintämarkkinoilla - huomattavan markkinavoiman sääntely: neuvotteleva virkamies Kreetta Simola, 0295 34 2609
Kuluttajansuojaa koskeva sääntely, verkkotunnukset: ylitarkastaja Laura Tarhonen, 0295 34 2073
Yleispalvelua ja yhteystietopalveluja koskeva sääntely: neuvotteleva virkamies Elina Thorström, 0295 34 2393
