Tietosuoja-asetus vahvistaa yksilön oikeuksia

Viime vuosina on puhuttu paljon datatalouden noususta, kun teknologiayritysten palveluista on tullut osa jokaisen arkipäivää ja niistä on sitä myötä tullut maailman arvokkaimpia yrityksiä. Datatalous tarkoittaa pelkistettynä sitä, että datan merkitys tuotannontekijänä kasvaa ohi käsien ja hammaspyörien. Lisäksi data ei ole pelkästään tuotannontekijä, vaan merkittävä keino kehittää sekä uusia että nykyisiä palveluita ja tuotteita.

Iso osa datatalouden tietomassasta on henkilötietoja. Tällaisia ovat kaikki tiedot, jotka voidaan liittää yksittäiseen ihmiseen, esimerkiksi nimi- ja osoitetietojen kaltaiset perustiedot. Henkilötietoja ovat myös yksilöitävät tiedot henkilön liikkumisesta ja sijainnista. Suomessa ja EU:ssa on jo vuosikymmenten ajan ollut sääntelyä henkilötietojen suojasta. Nyt kun tietojen käsittelyn merkitys kasvaa, myös henkilötietolainsäädäntöä päivitetään.

Yrityksille alkaa jo olla tuttu EU:n yleinen tietosuoja-asetus, jota aletaan soveltaa toukokuussa 2018. Asetus ja kansallisen tietosuojalainsäädännön päivittäminen kuuluvat oikeusministeriön toimialaan. Liikenne- ja viestintäministeriön tehtävänä on kehittää digitaalisen liiketoiminnan ympäristöä.  Tämän toiminnan yhteydessä ministeriö on jo kaksi vuotta järjestänyt digitaalisen liiketoiminnan tietosuojafoorumi -nimistä tapahtumaa. Tilaisuuksissa keskustellaan ajankohtaisista tietosuojakysymyksistä ja pyritään tukemaan luetettavan digitaalisen liiketoiminnan kehittymistä. Seuraava tilaisuus järjestetään 28.2.2018, ja sen teemana on tietosuojan usein kysytyt kysymykset.

Suomalaisten kuluttajien tietoisuus tietosuojauudistuksesta vaikuttaa kuitenkin vielä olevan melko vähäistä. Vain vajaa kolmannes on kuullut uudistuksesta. Tämä on valitettavaa, sillä tietosuoja-asetus vahvistaa yksilön oikeuksia. Esimerkiksi yksilön oikeutta tarkastaa hänestä kerätyt tiedot modernisoidaan ja tietyissä tilanteissa yksilöllä on oikeus pyytää palveluntarjoajaa siirtämään häntä koskevat tiedot toiselle palveluntarjoajalle. Käytännössä tämä voisi esimerkiksi tarkoittaa sitä, että yksilö saa helposti siirrettyä tietonsa yhdestä sosiaalisen median palvelusta toiseen tai vaikka bonuskorttinsa ostohistorian erilliseen budjettisovellukseen.

Miten voitaisiin lisätä ihmisten tietoisuutta tietosuojauudistuksesta? Viranomaisten toimet varmasti lisääntyvät toukokuuta kohden, mutta myös palveluntarjoajat voisivat kertoa rohkeammin uudistuksesta. Tietosuojauudistus tuo palveluntarjoajille uusia velvollisuuksia, mutta samalla se tarjoaa mahdollisuuden erottautua luotettavana kumppanina. Esimerkiksi eurobarometrin mukaan kuluttajien luottamuksessa on vielä paljon parantamisen varaa, joten mahdollisuuksia markkinoilta löytyy. Voisitko palveluntarjoajana esimerkiksi ottaa käyttöön MyData-mallin, joka avaa henkilölle mahdollisuuden siirtää omat tietonsa myös muiden palveluiden käyttöön? Tämä on myös käytännön keino toteuttaa yksilön tietosuojaoikeudet.

Tuomas Kaivola
Kirjoittaja on ylitarkastaja LVM:n tieto-osaston tietoliiketoimintayksikössä.
Impulssi-blogi 30.3.2017: Tietosuoja digitaalisessa liiketoiminnassa: katse asiakkaaseen
Talouselämä 29.12.2017: EU:n uusi tietosuoja-asetus tulee – Suomalaisista vain alle 30 prosenttia on edes kuullut koko asetuksesta
Euroopan komissio 2015: Special Eurobarometer
Impulssi-blogi 6.7.2016: Ihminen data-avaruudessa
Impulssi-podcast 11.12.2017: Tulevaisuudessa jokaisella on oikeus omaan dataan
Valtioneuvosto.fi/hankkeet: Digitaalisen liiketoiminnan tietosuojafoorumi (LVM028:00/2017)