Tietoon perustuva päätöksenteko ja lainsäädäntö edistävät liikenneturvallisuutta
Päätösten on perustuttava tietoon. Siksi parhaillaan lausuntokierroksella olevassa liikenneturvallisuusstrategiassa juuri tietoon perustuva päätöksenteko nostetaan yhdeksi liikenneturvallisuustyön kulmakiveksi. Kaikilla tasoilla on hyödynnettävä syvällisemmin tietoa liikenneturvallisuudesta ja tehtävä päätöksiä tietopohjaisesti.
Tiedon oltava laadukasta, kattavaa ja ajantasaista, jotta siitä olisi hyötyä myös todellisuudessa. Tarvitsemme nykyistä tarkempaa tilannekuvaa liikenneturvallisuudesta, kuten kuolemantapauksista ja vakavista loukkaantumisista.
Erityisesti tilastointiin liittyy useita katvealueita, joista esimerkkinä voidaan mainita vakavat loukkaantumiset ja paikkatieto. Myös liikkumisen uusista muodoista, kuten sähköpotkulautailusta, on kerättävä ajantasaista liikenneturvallisuutta edistävää tietoa.
Myös tiedonkulkua eri toimijoiden välillä on syytä parantaa. Tällä hetkellä esimerkiksi ajokykyä arvioivien lääkäreiden voi olla vaikea saada ajantasaista tietoa arvioitavana olevan kuljettajan ajo-oikeudesta. Liikenneturvallisuutta voidaan edistää parhaiten, kun keskeisten toimijoiden sisäinen ja keskinäinen tiedonkulku on käytännön tasolla nopeaa ja täsmällistä.
Lainsäädännön on edistettävä turvallista liikkumista
Lainsäädännön on edistettävä turvallista liikkumista. Lainsäädännössä määritellään merkittävimmät liikennesäännöt ja liikenteen vuorovaikutuksen reunaehdot.
Liikenneturvallisuuteen liittyvää keskeistä lainsäädäntöä on hiljattain uudistettu. Uusi tieliikennelaki ja uusi vesiliikennelaki tulivat voimaan kesällä 2020. EU:n miehittämättömän ilmailun sääntely tuli sovellettavaksi kuluvan vuoden alusta. Parhaillaan on käynnissä myös useita muita merkittäviä uudistuksia, kuten vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain kokonaisuudistus sekä tieturvallisuusdirektiivin kansallinen täytäntöönpano tieliikenteen infrastruktuurin osalta.
Liikenneturvallisuutta koskeva lainsäädäntö on pääosin hyvällä mallilla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö lainsäädäntöä tulisi jatkossakin kehittää, jotta se antaisi mahdollisimman hyvät lähtökohdat liikenneturvallisuuden parantamiselle myös tulevaisuudessa.
Liikenneturvallisuusstrategian valmistelussa on jo tunnistettu joitakin mahdollisia lainmuutostarpeita. Niitä on kuitenkin selvitettävä ensin huolella tietoon perustuen ja vasta sitten arvioitava, onko lakia tarve muuttaa. Näin varmistetaan, että haasteet ovat ylipäänsä ratkaistavissa lainsäädännöllisillä keinoilla ja että lainsäädäntöön kirjattavilla ratkaisuilla saavutetaan niille asetettavat tavoitteet.
Esimerkiksi vesiliikenteessä suuritehoiset ja nopeat moottoriveneet ovat lisääntyneet, minkä vuoksi nykyisiä ruorijuopumuksen promillerajoja on syytä tarkastella kriittisesti. Sama pätee ajokieltomenettelyyn kokonaisuutena. Lisääntyvä digitalisaatiokehitys puolestaan pakottaa meidät huomioimaan kyberturvallisuuden entistä paremmin kaikissa liikennemuodoissa.
On myös tärkeää, että keräämme ajantasaista tietoa jo tehdyistä säädösmuutoksista. Näin varmistamme, että muutokset toimivat myös käytännössä lainsäätäjän tarkoittamalla tavalla.
Elina Immonen
Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeriön tieto-osaston turvallisuusyksikön johtaja.
Luonnos liikenneturvallisuusstrategiasta on lausuntokierroksella. Lausuntoja voi antaa 13.8.2021 saakka osoitteessa Lausuntopalvelu.fi
