Tiesitkö tämän datasta?

Tieto, tietosuoja, data, avoin data, henkilötieto, mydata, massadata… Kauhea soppa näidenkin eri nimikkeiden kanssa, ja mistä ihmeestä kukaan voi tietää, mitä milläkin oikeastaan tarkoitetaan?

Tieto on jo nykyään palveluiden perusraaka-ainetta, ja monet yritykset käsittelevät suuria tietomääriä tarjotessaan ja kehittäessään palveluitaan. Yksilön kannalta kiinnostavaa on hänen henkilötietojensa käsittely. Tästä on monesti ollut vaikeaa saada kokonaiskuvaa, vaikka henkilötietojen käsittelylle onkin olemassa EU-oikeudesta peräisin olevat tarkat pelisäännöt. Kaikessa tietojen käsittelyssä ei kuitenkaan ole kyse henkilötiedoista.

Henkilötiedolla tarkoitetaan varsin sananmukaisesti sellaista tietoa, joka on yhdistettävissä tiettyyn henkilöön. Tyypillisiä henkilötietoja ovat vaikkapa syntymäaika, osoite ja auton rekisterinumero.

Henkilötiedon käsittely terminä kattaa kaiken henkilötiedolle tehtävät toimenpiteet keräämisestä luovuttamiseen. Pääsääntö on, että henkilötietoa saa käsitellä henkilön oman suostumuksen, sopimuksen tai lailla säädetyn käsittelyoikeuden nojalla.

Henkilötieto voidaan anonymisoida, jolloin poistetaan mahdollisuus yhdistää tieto tiettyyn henkilöön. Tällöin tiedon käsittely muuttuu vapaammaksi. Tulevaisuudessa esimerkiksi ajoneuvot keräävät paljon tietoa, joka liittyy mm. sääolosuhteisiin, liikenteen sujuvuuteen ja tiestön kuntoon. Tällaisella tiedolla on paljon käyttöä ilman, että tarvitsisi tietää, mitkä ajoneuvot tietoa ovat keränneet.

Tietosuoja tarkoittaa ensiksikin henkilötietojen suojaamista ja niitä käytännön toimenpiteitä, joita henkilötietoja käsittelevän on tietojen suojaamiseksi tehtävä, ja toiseksi sitä lainsäädäntöä, jota tällöin on noudatettava. Tietosuojalla voidaan myös viitata henkilön oikeuksiin omien tietojensa suhteen, muun muassa rekisteriin merkittyjen tietojen tarkastusoikeuteen.

Tätä pidemmälle mennään niin sanotussa omadata- eli mydata-ajattelussa, jossa pyritään muuttamaan henkilötietojen käsittelyn painopiste nimenomaan yksilökeskeiseksi. Omadatan avulla pyritään mahdollistamaan tietojen laajempi hyödyntäminen niin, että päätösvalta tietojen käytöstä on lopulta aina ihmisellä itsellään.

Suomi on johtavia maita omadata-ajattelussa , joka on vähitellen saamassa jalansijaa myös muualla Euroopassa ja kansainvälisesti. Liikenne- ja viestintäministeriö on tuottanut vuonna 2014 aiheesta julkaisun ”Johdatus ihmiskeskeiseen henkilötiedon hyödyntämiseen”.

Massadatalla (big data) tarkoitetaan yksinkertaistaen suurten tietomassojen käsittelyä. Massadatassa voi olla kyse henkilötietojen käsittelystä, tai sitten ei. Massadataa hyödynnetään esimerkiksi markkina- ja asiakasanalyyseissa, markkinoinnissa, uusien palveluiden ja tuotteiden kehittämisessä ja vanhojen parantamisessa.

Nimensä mukaisesti kyse on datasta massana, jolloin tietoa käsittelevä organisaatio ei ole kiinnostunut yksittäisten henkilöiden tiedoista. Jos anonymisoimattomia henkilötietoja kuitenkin käsitellään, huomioon on otettava tietosuojan vaatimukset.

Avoimella tiedolla tarkoitetaan sellaisia internetin kautta saatavia tietoja, joita voidaan vapaasti käyttää, muokata ja jakaa eteenpäin. Suomessa on tehty aktiivisesti töitä etenkin julkisen sektorin hallussa olevien tietovarantojen avaamiseksi avoimena data.

Liikenne- ja viestintäministeriön sektori on tässä hyvin kunnostautunut. Ministeriö on hiljattain julkaissut selvityksen hallinnonalansa datan avaamisesta ja hyödyntämisestä liiketoiminnassa ja päätöksenteossa (1/2017).

Hallinnonalan avoin data koskee muun muassa liikenne- ja olosuhdetietoa, liikenneverkkoa sekä säähän ja ilmastoon liittyvää tietoa. Julkisen sektorin avoimessa tiedossa ei ole kysymys yksittäisiin henkilöihin liittyvistä tiedoista tai salassa pidettävistä tiedoista.

Kirsi Miettinen
Kirjoittaja on lainsäädäntöneuvos liikenne- ja viestintäministeriön tietoliiketoimintayksikössä