Teiden talvihoito paremmalle tasolle
Teiden huonosta hoidosta ja kunnosta saimme paljon palautetta niin yksittäisiltä kansalaisilta kuin yrityksiltäkin. Palaute oli ymmärrettävää ja aiheellista.
Taas uuden talvikauden kynnyksellä on pohdittava, kuinka varmistamme, etteivät edellisten vuosien talvihoito-ongelmat ole jälleen edessämme. Ilmastonmuutoksen seurauksena sääoloja on vaikea ennakoida, mutta reagointinopeuteemme ja hoidon tasoon voimme vaikuttaa.
Viime talvena jouduimme tekemään muutamia nopeita ratkaisuja akuutin tilanteen hoitamiseksi. Olennaista on kuitenkin pyrkiä pitkävaikutteisempaan toimintaan. Kysymys on liikenneturvallisuudesta, kansalaisten arjen sujuvuudesta ja elinkeinoelämän toimivuudesta.
Kunnossapidon vanhoja toimintamalleja tarkasteltiin viime kevään ja kesän aikana kriittisesti. Liikennevirasto on yhdessä ELY-keskusten kanssa saanut nyt valmiiksi teiden talvihoitoon uudet toimintalinjat, joista osa otetaan käyttöön jo tulevana talvena. Linjaukset koskevat muun muassa toimenpideaikoja, kriteerejä ja itse toimenpiteitä.
Talvihoidon taso määräytyy tien hoitoluokan mukaan. Jo vuoden 2019 alusta lähtien korotetaan hoitoluokkaa erityisesti sellaisilla tieosuuksilla, joilla on runsaasti raskasta liikennettä. Osalla hiljaisista teistä puolestaan alennetaan liikennemäärien rajoja, joilla hoitoluokat määräytyvät. Tämä tarkoittaa sitä, että aiempaa vähäisempi liikenne oikeuttaa korkeampaan hoitotasoon.
Lisäksi käyttöön on tulossa uusi urakkamalli, jonka mukaiset uusimuotoiset urakat alkavat vaiheittain lokakuusta 2019 alkaen. Uudessa mallissa korostuvat tilaajan ja urakoitsijan yhteistyö, nopeampi reagointikyky muutoksiin ja läpinäkyvyys koko urakointiketjussa. Kiinteästä kokonaishinnasta siirrytään tavoitehintaan eli maksetaan toteutumien mukaan.
Talvihoitoon vaikuttaa myös uusi laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä, joka tuli voimaan elokuun alussa. Tämän lain nojalla voimme valvoa tienpidon laatua aikaisempaa kattavammin. Kokonaan uusi käsite on ELY-keskusten ja Liikenneviraston omavalvonta. Laissa määritellään, miten tienpidon vaatimusten toteutumista seurataan ja miten puutteet korjataan. Lisäksi näistä toimenpiteistä on raportoitava julkisesti.
Digitaalisilla apuvälineillä pystymme jakamaan tienkäyttäjille ajantasaista karttatietoa siitä, miten auraukset ja hiekoitukset etenevät. Myös ajantasaisen ja ennakoivan kelitiedon olemassaolo ja kehittäminen ovat tärkeitä, jotta tienkäyttäjät osaavat varautua huonoihin keleihin ja sopeuttaa ajamisensa sen mukaiseksi.
Kokonaistavoitteenamme on, että tienpidosta vastaavina viranomaisina toimintamme on vaikuttavampaa ja parempaa. Siksi hiomme toimintatapojamme sellaisiksi, ettei tienpidon laadun pitäisi ainakaan prosesseista olla kiinni.
Väistämättömänä kysymyksenä koko tieverkkomme kunnosta ja hoidosta puhuttaessa on raha. Lisärahoitusta teiden talvihoitoon suunnattiin hieman jo viime talvena, ja mennyt talvi pysyi mielessä myös syksyn budjettiriihessä.
Riihessä päätettiin 49 miljoonan euron liikennepaketista, josta 25 miljoonaa euroa osoitetaan tiestön talvikunnossapitoon ja kelirikon hoitamiseen vuoden 2019 aikana. Tämä on tienkäyttäjien kannalta hyvä uutinen: talveen on varauduttu.
Talvisin ovat aurauksen ja liukkaudentorjunnan varassa monet tärkeät, jopa elintärkeät toiminnot. Koulubussien ja -taksien on päästävä liikkumaan turvallisesti. Maitoautojen on päästävä hakemaan maidot maatiloilta. Tavaroiden on päästävä kauppojen hyllyille. Ihmisten on päästävä työpaikoilleen. Ambulanssin ja palokunnan täytyy päästä kohteisiinsa nopeasti keleistä riippumatta.
Koska talvi ilmastonmuutoksesta huolimatta tulee Suomeen joka vuosi muodossa tai toisessa, on tärkeää huolehtia siitä, että talvikunnossapitoon osoitetaan pysyvästi riittävä määrä varoja.
Tienpitäjälle talvi ei saa koskaan tulla yllätyksenä.
Anne Berner
liikenne- ja viestintäministeri
