Tarkastusvaliokunnalta hyviä ehdotuksia
Julkaisuajankohta
20.2.2017
13.03
Kolumni
Ensinnäkin on paikallaan, että valiokunnan ehdottamalla tavalla valtio-omisteisille yhtiöille annetaan tarkemmat riskienhallintaohjeet ja niitä myös valvotaan. Finavian tappiolliset johdannaissopimukset olisivat voineet jäädä tekemättä, jos hyvin valvotut ohjeet olisivat olleet olemassa jo vuosina 2009-2012. Ohjeet eivät kuitenkaan ole tarpeen erityisesti Finavialle, vaan valtio-omisteisille yhtiöille yleisemminkin. Niiden tekeminen kuuluu valtioneuvoston kanslian omistajaohjaukselle.
Toinen valiokunnan ratkaisuehdotus koskee omistajaohjauksen toimintaperiaatteita. Valiokunta edellyttää, että niitä tarkennetaan. Sekin on paikallaan. Omistajaohjauksen käytännössä on nähty, että ohjauksen periaatteet voivat olla häilyviä ja käsitykset niiden sisällöstä erilaisia.
Valtionyhtiöiden omistajaohjaus ei ole helposti ohjeistettava asia. Myös valtioyhtiön omistajaohjauksen periaatteiden tulee noudattaa osakeyhtiölakia, jota hallinnon oma ohjeistus täydentää. Osakeyhtiölain mukaisissa toimintaperiaatteissa ei kuitenkaan ole riittävästi huomioitu mm. valtion omistuksen myötä syntyviä julkisen hallinnon laajempia avoimuuden ja läpinäkyvyyden vaatimuksia. Myöskään hallinnon sisällä omistajaohjauksen asioita ei käsitellä samalla tavoin kuin hallinnon yleisiä virka-asioita.
Jos ja kun valtio-omisteissa yhtiöissä tarvitaan erilaisia käytäntöjä, ne on luotava erikseen lainsäädännöllä tai toimintaohjeilla. Se on toki paljon laajempi kysymys kuin Finaviaa tai Finavian johdannaisvahinkoja koskeva asia. Yhtiömuoto on monessa tilanteessa valtiollekin käyttökelpoinen tapa organisoida palveluita, mutta osakeyhtiön kaupallista toimintamallia on voitava räätälöidä valtion tarpeisiin. Se on iso kysymys ja vaatii perusteellista pohdintaa.
Avoimemman omistajaohjauksen ohella esimerkiksi toiminnan julkisuus valtionyhtiössä voi kaivata tarkastelua. En pitäisi mahdottomana, että valtio-omisteisissa osakeyhtiöissä noudatettaisiin julkisuuslakia. Tämä asiahan on tullut esille muissakin yhteyksissä.
Valiokunnan päätösehdotuksista käytäneen keskustelua eduskunnassa. Kannatan tätä ehdottomasti.
Mitä erityisesti Finavian tapaukseen tulee, valiokunta on käsitellyt sitä kuukausikaupalla peräti 33 kokouksessaan. Jo valiokunnalta vaadittu työmäärä osoittaa, miten poikkeuksellisesta, jopa ainutlaatuisesta tapauksesta on kysymys. Huomion kohteena prosessissa on ollut kysymys siitä, tuleeko yhtiön vaatia vahingonkorvauksia ja keneltä. Tästä ydinasiasta valiokunta aivan oikein toteaa, että sekä kanteiden nostamiselle että nostamatta jättämiselle on ollut perusteet.
Tähän asti Finavian johdannaisasia ei ole oikeudessa menestynyt rikosilmoituksen perusteella käräjäoikeudessa eikä myöskään välimiesoikeudessa. Näyttää myös siltä, että tuomioistuimissa ratkaisujen perustelut ovat lähtökohdiltaan osin toiset kuin ne, joita valtiontalouden tarkastusvirasto on asiassa käyttänyt.
Finavian tapauksessa yhtiön omistaja ei syksyllä 2015 vaatinut yhtiötä luopumaan yhdestäkään jo nostetusta kanteesta tai nostamaan yhtään uutta kannetta. Omistaja vaati ainoastaan, että yhtiön hallitus on huolellinen. Omistaja ei ole halunnut olla johdannaisasiassa poikkeuksellisen aktiivinen, mutta on joutunut olemaan. Se johtui siitä, että yhtiön eripuraisen hallituksen toiminta ei syksyllä 2015 ollut vakuuttavaa eikä niin huolellista kuin tapauksen laatu ja suuruus olisivat vaatineet. Vastuullinen omistaja ei olisi voinut jättää vaatimatta sitä, että yhtiö selvittää asian huolellisesti.
Mielestäni ei valtionyhtiönkään toimintapolitiikka voi olla se, että aina vahingon tapahtuessa mennään varmuuden vuoksi käräjille. Se ei olisi ainakaan yhtiön edun mukaista ja vaikea on nähdä, miten yleinen etukaan sitä vaatisi.
Arkinen työ Finaviassa jatkuu valiokunnan mietinnön jälkeenkin. Hyvä yhtiö tuottaa hyviä palveluita niin kuin sen pitääkin. Johdannaisten vastuukysymyksiä selvitetään yhä ja yhtiö vaatii korvauksia vahingoistaan sitten kun siihen on perusteet. Prosessit ovat kesken eikä yhtiön tappioksi jäävistä vahingoista voi vielä tehdä lopullista laskelmaa.
Tarkastusvaliokunnan työ antaa hyviä eväitä kehittää valtion omistajaohjausta. Osakeyhtiö on vuosisatojen kuluessa hyväksi hioutunut tapa hoitaa liiketoimintaa. Se sopii myös julkisyhteisön tavaksi organisoida palveluita, kunhan julkisen vallan käytön lisävaatimukset otetaan huomioon niin yhtiöiden kuin niiden omistajaohjauksenkin toimintaperiaatteissa.
Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri
Julkaistu osoitteessa anneberner.fi 20.02.2017. Julkaistu LVM:n Impulssi-blogissa 22.05.2018.
2017
Blogit
Blogit 2017
Ministeri Bernerin blogi