Talvimerenkulkuun vaikuttamista pitkän kaavan mukaan

Julkaisuajankohta 9.5.2022 6.05
Kolumni
Minna Kivimäki [Kuva: Keksi Agency Oy]

Yhteiskuntamme pyörii, kun meriliikenne toimii. Meriliikenne on erityisen tärkeä Suomen ulkomaankaupalle maantieteellisen sijaintimme vuoksi.  Ulkomaankaupan reittimme ovat hyvin erilaiset, kun vertaa muihin EU-maihin. Suomesta on pitkät matkat päämarkkina-alueille, meiltä puuttuu tieyhteydet ja talvet vaikuttavat meriliikenteeseemme.

Euroopan komissio julkisti heinäkuussa 2021 suuren ilmastopaketin, FitFor55-paketin. Se sisältää useita ehdotuksia, jotka tähtäävät meriliikenteen päästövähennyksiin. Suomessa ollaan yhtä mieltä siitä, että päästövähennykset ovat välttämättömiä myös meriliikenteessä ja tuemmekin komission ehdotuksia. Erityispiirteistämme johtuen ehdotuksilla on kuitenkin Suomelle muista jäsenvaltioista poikkeavia taloudellisia vaikutuksia. Suomi katsookin, että meriliikenteen päästökaupassa ja meriliikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä edellyttävässä FuelEU Maritime -asetuksessa on huomioitava talvimerenkulku.

Suomi vaikuttaa aktiivisesti

Suomi on vaikuttanut EU-valmisteluun vuodesta 2020 alkaen, jotta talvimerenkulku huomioitaisiin päästökaupassa. Työtä on tehty valtionhallinnossa kaikilla tasoilla ja usean ministerin voimin. Suomi teki jo ennen komission ehdotuksen antamista konkreettisen, tutkimustietoon perustuvan ehdotuksen talvimerenkulun huomioimiseksi päästökaupassa. Ehdotusta on kehitetty edelleen neuvottelujen kuluessa.  Liikenne- ja viestintäministeriö ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ovat myös selvittäneet laajasti meriliikenteeseen kohdistuvien aloitteiden vaikutuksia. 

Olen itse osallistunut Suomen vaikuttamistyöhön eri tehtävistäni käsin. Ensin pidin talvimerenkulkua esillä Brysselissä Suomen EU-edustustossa Suomen Coreper 1 -edustajana. Coreperissa pyritään ratkaisemaan mahdollisimman suuri osa jäsenvaltioiden näkemyseroista, jotta ministerineuvostossa voidaan keskittyä vain kaikkein vaikeimpien ja poliittisempien kysymysten ratkaisemiseen. Yksi Coreper I –edustajan tärkeistä tehtävistä on myös yhteydenpito EU:n toimielimiin ja ennakkovaikuttaminen EU-lainsäädäntöön. 

Nyt liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkönä olen tuonut oman panokseni talvimerenkulkuvaikuttamiseen. Liikenne- ja viestintäministeriö on valmistellut erittäin tiiviissä sidosryhmäyhteistyössä kantoja sekä meriliikenteen päästökauppaa että vaihtoehtoisia polttoaineita koskevaan FuelEU Maritime aloitteeseen. Olemme kaikki olleet uuden edessä ja toimialan asiantuntemus on ollut työssä suureksi hyödyksi. Haaste on ollut kaikille yhteinen.

Talvimerenkulkun tarpeet tiedossa ja sisäistetty – muttei huomioitu

Komissio ei ole huomioinut päästökauppaa ja meriliikenteen vaihtoehtoisia polttoaineita koskevissa ehdotuksissaan minkään jäsenmaan erityisolosuhteita. Viestimme talvimerenkulusta on komissiossa laajasti tiedossa ja sisäistetty. Komission huolena on kuitenkin, että yhden jäsenvaltion erityisolosuhteiden huomioiminen johtaa vastaaviin pyyntöihin muilta jäsenmailta ja meriliikenteen päästövähennysten vesittymiseen. Tämä huoli on laajemminkin haasteenamme nyt, kun vaikuttaminen talvimerenkulun puolesta jatkuu.

Vaikuttaminen EU-lainsäädäntöön on pitkäjänteistä työtä. Se vaatii määrätietoisuutta ja sinnikkyyttä. Lisäksi ensiarvoisen tärkeää on, että toimimme Suomesta koordinoidusti ja koherentisti. Vaikuttamistyötä on myös tehtävä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja sitä on jaksettava tehdä viimeiselle minuutille asti. Se vaatii konkreettisia ratkaisuehdotuksia, optimismia, muiden maiden toiveisiin eläytymistä ja satoja neuvotteluja.

Esimerkiksi nämä kolme viestiä olemme pyrkineet selittämään neuvottelukumppaneillemme:

1) Suomi kannattaa kunnianhimoisia merenkulun päästövähennystoimia. Suomen ehdotukset eivät niitä vaaranna. Myös jäissä kulkevat alukset pysyvät ilmastotoimien piirissä ja kannustin vähentää päästöjä koskee niitäkin. Ehdotukset koskevat EU:n tasolla hyvin pientä osuutta meriliikenteestä.

 2) Liikennöinti jäissä aiheuttaa enemmän päästöjä ja kuluttaa enemmän polttoainetta. Talviolosuhteissa liikennöitäessä tarvitaan jäävahvistettuja aluksia. Ne kuluttavat enemmän polttoainetta kulkiessaan myös avovesissä. Tavoitteena on huomioida vain nämä lisäkustannukset.

3) Suomen ulkomaankauppa on lähes täysin riippuvaista meriliikenteestä ja siksi talvimerenkulun huomioiminen on tärkeää suhteellisen kilpailukykymme näkökulmasta. Kyse ei siten ole ainoastaan merenkulusta, vaan elinkeinoelämän ja teollisuuden kilpailukyvystä.

Talvimerenkulun huomiointi ei ole uusi asia. Se huomioidaan jo päätetyissä kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n kansainvälisissä toimissa (EEDI ja EEXI). Suomella on tarjota konkreettinen ja tietopohjainen ratkaisu myös EU:ssa.

Ratkaisevat hetket neuvotteluissa lähenevät

Lainsäädäntöehdotusten lopullinen sisältö määräytyy EU-lainsäätäjien eli jäsenmaiden ministerineuvoston ja parlamentin kesken, yhteistyössä komission kanssa. FitFor55-paketin osalta eräs neuvottelujen kriittinen vaihe on juuri nyt käsillä, kun toisaalta jäsenmaat neuvostossa ja toisaalta Euroopan parlamentti omalla tahollaan sopivat ensimmäisistä kannoistaan komission ehdotuksiin. Neuvoston puheenjohtajamaa Ranska tavoittelee jäsenmaiden yhteistä kantaa päästökaupasta 28.6. järjestettävässä ympäristöministerien kokouksessa.

Jäsenmaiden kannan hyväksyminen edellyttää määräenemmistöä eli yhteisen näkemyksen taakse täytyy saada vähintään 15 jäsenmaata, joiden väkiluku vastaa vähintään 65% EU:n väestöstä. Kun kyseessä on lainsäädännössä huomioitava kysymys, joka on todella merkityksellinen vain rajatulle määrälle EU-maita, taktiikan on oltava tavallistakin hiotumpi. Teemme tiivistä yhteistyötä etenkin lähialueen jäsenvaltioiden kanssa.

Ministeri Harakka on hyvin sitoutunut vaikuttamiseen talvimerenkulun huomioimiseksi, ja panostaa asiaan aktiivisesti. Liikenne- ja viestintäministeriön lisäksi muut ministeriöt, EU-edustusto ja suurlähetystöt osallistuvat vaikuttamiseen.

Viime kuukausina vaikuttamisen painopiste on ollut ennen kaikkea muissa jäsenmaissa ja Euroopan parlamentissa. Parlamentin osalta olemme olleet erityisesti yhteydessä suomalaisiin sekä kannanmuodostuksen kannalta keskeisiin meppeihin. On hienoa, että suomalaiset mepit ovat olleet erittäin aktiivisia erityisolosuhteidemme huomioimisen edistämisessä.

Jos aikataulut pitävät, neuvottelut neuvoston, parlamentin ja komission välillä ehdotusten lopullisesta sisällöstä ajoittuvat ensi syksyyn. Vaikuttamistyömme jatkuu.

Minna Kivimäki

Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö
2022 Blogit Blogit 2022 LVM