Suomi vastasi EU-komissiolle Medialiiton Yle-kanteluun

liikenne- ja viestintäministeriö
Julkaisuajankohta 19.12.2024 10.22
Tiedote
Nainen käyttää läppäriä kuulokkeet korvilla kotisohvalla.
Nainen sohvalla läppärin ääressä. (Kuva: Mika Pakarinen, Keksi/LVM)

Suomi on lähettänyt 19.12.2024 vastauksen Euroopan komissiolle Medialiitto ry:n syyskuussa 2024 tekemään kanteluun, joka koskee Yleisradio Oy:ta. Suomi katsoo vastauksessaan, että Medialiiton kantelu ei ole perusteltu.

Medialiitto esittää kantelussa, että Yle on saanut valtiontukisääntöjen vastaista uutta valtiontukea tekstimuotoisen journalistisen sisällön tarjoamiseen, joka ei liity läheisesti Ylen liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältäviin julkaisuihin. Kantelijan näkemyksen mukaan Ylen tekstimuotoinen verkkosisältö vääristää kohtuuttomasti mediamarkkinoita. Lisäksi kantelun mukaan Ylen valvontaa ei olisi järjestetty asianmukaisesti riippumattomalla tavalla.

Suomi katsoo vastauksessaan, että Medialiiton kantelu ei ole perusteltu tosiseikkojen, EU:n valtiontukisääntöjen tai Yle-lain nojalla. Suomen näkemyksen mukaan Ylen tekstimuotoisen sisällön julkaisu noudattaa vuonna 2022 muutettua Yle-lakia ja on EU:n valtiontukisääntelyn mukaista. Suomi ei myöskään katso, että Ylen tekstimuotoinen verkkosisältö aiheuttaisi merkittäviä kielteisiä vaikutuksia mediamarkkinaan.

Yle-lakia muutettiin vuonna 2022

Medialiitto kanteli vuonna 2017 komissiolle Ylen tekstimuotoisesta journalistisesta julkaisutoiminnasta. Silloin Medialiitto pyysi komissiota ratkaisemaan, saako julkisia varoja käyttää tekstimuotoisen journalistisen sisällön julkaisemiseen, joka ei liity julkisen palvelun yleisradio-ohjelmistoihin.

Medialiiton kantelun käsittely komissiossa päättyi vuonna 2022 tehtyjen Yle-lain muutosten myötä. Lakia muutettiin siten, että Ylen julkaiseman tekstimuotoisen sisällön täytyy laissa säädettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta liittyä liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältäviin julkaisuihin. Lakimuutokset neuvoteltiin komission kanssa.

Mitä seuraavaksi?

EU:n komissio arvioi, ovatko Suomen esittämät vastaukset riittäviä ja päättää sen perusteella, pyytääkö se Suomelta lisäselvitystä asiaan. Valtiontukiasioiden käsittely EU:ssa voi viedä useita vuosia ja sisältää useita kirjelmöintikierroksia.

EU-lainsäädännöstä ja sen soveltamiskäytännöstä johtuen kirjeenvaihto komission kanssa on lähtökohtaisesti salassa pidettävää. Liikenne- ja viestintäministeriö on aiemmin julkaissut valtioneuvoston hankeikkunassa muistion, jossa on kuvattu keskeneräisissä EU:n valtiontukikanteluja koskevissa asioissa sovellettavaa asiakirjajulkisuutta koskevaa sääntelykehystä.

Lisätietoja:

erityisasiatuntija Roosa Patrakka, p. 0295 342 192, [email protected]

 

Korjaus 19.12.2024 klo 12.55: Lisätty tieto, että Medialiitto teki kantelun syyskuussa 2024.