Suomi toimitti vastauksensa Euroopan komission kysymyksiin Sanoman tekemästä Yle-kantelusta

liikenne- ja viestintäministeriö
Julkaisuajankohta 31.5.2022 16.05
Tiedote
Nainen katsoo tietokonetta. (Kuva: Mika Pakarinen, Keksi / LVM)
Nainen katsoo tietokonetta. (Kuva: Mika Pakarinen, Keksi / LVM)

Suomen valtio toimitti 31.5.2022 vastauksensa Euroopan komission kysymyksiin Sanoma Media Finland Oy:n Yleisradiota koskevasta kantelusta. Suomi on aiemmin toimittanut komissiolle kaksi vastausta kanteluun liittyen.

Suomi keskusteli komission kanssa kantelusta 21.3.2022. Kokouksessa komissio esitti kysymyksiä, joihin Suomi nyt toimitti vastauksensa. Tämän lisäksi Suomi on toimittamassa kesällä laajemman vastauksen Sanoman loppuvuodesta 2021 komissiolle lähettämiin kirjelmiin. Sanoma teki Euroopan komissiolle kantelun Yleisradion valtiontuesta keväällä 2021.

EU-lainsäädännöstä johtuen komission kanssa käytävä kirjeenvaihto on lähtökohtaisesti salassa pidettävää. Näin ollen yksityiskohtaiset tiedot Suomen ja komission välisistä keskusteluista ovat luottamuksellisia. Liikenne- ja viestintäministeriö pyrkii kuitenkin asiassa mahdollisimman avoimeen käsittelyyn ja on myös aiemmin vedonnut komissioon läpinäkyvyyden tärkeydestä julkisen keskustelun kannalta.

Suomen valtion 21.6.2021 lähettämän ensimmäisen vastauksen mukaan Yleisradion tilausvideopalvelut sekä sähköiset oppimissisällöt ovat Yleisradio Oy:sta annetun lain ja EU:n valtiontukilainsäädännön mukaisia. Vastauksen mukaan Sanoman kantelu on tästä syystä perusteeton.

Suomen esittämiä näkemyksiä

Sanoman komissiolle tekemä kantelu koskee erityisesti Yleisradion tilausvideopalveluja (video-on-demand) ja sähköisiä oppimissisältöjä. Yleisradio tuottaa nykyisellään Yle Areenassa tilausvideopalveluja, jotka eivät kantelijan näkemyksen mukaan ole EU:n valtiontukilainsäädännön mukaisia.

Keskustelut kanteluun liittyen komission ja Suomen välillä käsittelevät muun muassa valituksen kohteena olevia palveluja. Aikaisemmin 21.6.2021 Suomen komissiolle lähettämän vastauksen mukaisesti Yle Areenan sisällöt lähetetään suurelta osin myös lineaarisilla televisiokanavilla. Esimerkiksi vuonna 2020 96 % Yle Areenan sisällöistä jaettiin myös lineaarisesti. Yle Areenan sisällöt ovat kesällä 2021 lähetetyn vastauksen mukaisesti yleensä saatavilla vähintään 30 päivää.

Suomen toisessa 30.9.2021 komissiolle lähettämässä vastauksessa kuvattiin vuonna 2016 tehtyä Yle Areenan ennakkoarviointia. Arvioinnissa Yleisradion hallintoneuvosto tarkasteli Yle Areenan tarjontaa, kehittämistä ja vaikutuksia.

Arvioinnin mukaan suurin kilpailupaine audiovisuaalisilla markkinoilla syntyy kansainvälisten jättien toimesta. Esimerkiksi MTV katsoi ennakkoarvioinnin yhteydessä, että Ylen panostukset internetpalveluihin tukevat markkinoiden kasvua ja piti tärkeänä, että kotimaiset palvelut pysyvät kilpailussa mukana. Toisaalta Sanoma katsoi ennakkoarvioinnissa, että Yleisradiolle tulisi asettaa selvät rajat viihteellisen sisällön suhteen ja sen tulisi keskittyä erityisryhmille tarkoitettujen sisältöjen tarjoamiseen.

Yleisradion hallintoneuvosto päätti ennakkoarvioinnin perusteella hyväksyä ehdotetut linjaukset ja katsoi, että Yleisradion on tärkeää tavoittaa kaikki katsojat julkisen palvelun tehtävän mukaisesti. Ennakkoarviointiin sisältyi myös kilpailuoikeudellinen arviointi.

Aiemman 30.9.2021 vastauksen mukaisesti Yleisradion strategiana ei ole laajentaa oppimispalveluidensa tarjontaa tai korvata kaupallista tarjontaa, vaan toimia niitä täydentävänä palveluna. Oppimispalveluiden tarjonta ei ole viime vuosina laajentunut vaan pysynyt aiemmalla tasolla. Yleisradion oppimiseen liittyvien sisältöjen tarkoituksena on tukea muun muassa sosiaalisia taitoja, kuten kielten opiskelua, eikä sisällöillä ole liityntää koulujen opetussuunnitelmiin.

Mitä seuraavaksi?

Suomi toimittaa kesällä laajemman vastauksen Sanoman loppuvuonna 2021 Euroopan komissiolle lähettämiin kirjelmiin.

Komissio arvioi, ovatko Suomen esittämät vastaukset riittäviä ja päättää sen perusteella, pyytääkö se Suomelta lisäselvityksiä. Valtiontukiasioiden käsittely EU:ssa voi viedä useita vuosia ja sisältää useita kirjelmöintikierroksia.

Lisätietoja:

erityisasiantuntija Lauri Mustonen, p. 050 430 2503, lauri.mustonen(at)gov.fi

ylitarkastaja Roosa Patrakka, p. 050 431 7036, roosa.patrakka(at)gov.fi

yksikön johtaja Sini Wirén, p. 040 507 0916, sini.wiren(at)gov.fi