Suomen tarinaa kertomassa
Suomen puheenjohtajuus ehtii päättyä ennen kuin uusi komissio pääsee tositoimiin. Komission uusia avauksia joudumme odottamaan ensi vuoden puolelle. Tätä kirjoitettaessa täyttä varmuutta Brexitin luonteesta ja ajankohdasta ei vielä ole. EU-alueen talouskasvu on hiipumassa ja maahanmuuttoasiat sekä EU:n sotilaallinen ulottuvuus ovat enenevässä määrin huomion keskipisteenä.
Komission pääosastoissa valmistaudutaan kuitenkin kuumeisesti tulevaisuuden liikenne- ja viestintäpolitiikkaan. Kysymys kuuluukin, miten pääsemme vaikuttamaan komission viiden vuoden työohjelmaan ja sitä kautta sisämarkkinoihin ja liikenteen ja viestinnän asioihin tehokkaasti. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat myös liikenteen päästöasiat.
LVM:n ratkaisu oli lähettää edustajansa vierailemaan EU:n jäsenmaihin kertomaan Suomen tarinaa: sitä, mitkä asiat Suomi näkee tärkeiksi koko Euroopalle.
Tämän sain tehtäväkseni, ja pakkasin laukkuni lokakuun alussa 2018. Ajatuksena oli kiertää kaikki jäsenvaltiot, ja sen jälkeen keskustella komission kollegojen kanssa Euroopan kasvusta ja kilpailukyvystä.
Olemme tehneet 40 vaikuttamismatkaa ja tavanneet lähes 300 virkamieskollegaa. Komissiossa olen tavannut neljä pääjohtajaa ja vielä tapaan kaksi maaliskuun puolivälissä. Alkuvuoden aikana toteutuvat myös virkamiesvierailut kansainvälisissä lentoliikenteen, merenkulun ja televiestinnän järjestöissä. Kaiken kaikkiaan urakka on ollut mittava ja jatkuu vielä tämän kevään.
Vaikuttamissuunnitelmaamme kuuluvat digitaaliset sekä liikenne- ja energiaverkot, datatalous, liikkumisen palveluistuminen, automaatio ja liikenteen hiilineutraalisuus.
Kuten pankki- ja vakuutussektorilla jo aiemmin, muuttavat uudet innovaatiot myös liikenne- ja viestintäpalvelujen vanhoja toimintatapoja. Verkot nivoutuvat tiiviisti yhteen, kun liikenneverkkoihin kuuluvat tulevaisuudessa niin vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluverkot kuin 5G-verkkokin, joka mahdollistaa datan liikkumisen ja uudet palvelut. Verkkojen avulla liikennevälineitä käytetään tehokkaammin, liikennesektori palveluistuu ja liikenteen ilmastovaikutuksia pystytään ehkäisemään. Oleellista on myös tunnistaa eurooppalaisen osaamisen ja koulutuksen kehittäminen. Kybervastustuskyky, keinoäly ja suurteholaskentakapasiteetti ovat edellytyksiä datataloudelle ja innovaatioille.
Tätä tarinaa olen testannut jäsenmaissa käymissäni keskusteluissa. Voidaan sanoa, että kaikki jäsenmaat näkevät, että verkot, palvelut, data ja ilmasto ovat keskeisiä. Painotukset vain vaihtelevat eri maiden välillä.
Osa jäsenvaltioista korostaa fyysisen infrastruktuurin ja saavutettavuuden merkitystä. Osa on taas hyvinkin kiinni verkkojen integroinnissa ja esimerkiksi 5G-suunnitelmat ovat pitkällä.
Osassa maista on tullut myös selvästi esille teollisuuspolitiikka ja työllisyyspolitiikka. Jos autoteollisuus on suuri työllistäjä, jäävät ilmastoargumentit helposti toiselle sijalle. Näissä maissa tarvitaan siirtymäaikaa teollisuuden mukautumiseen esimerkiksi sähköiseen liikenteeseen.
Datan tuominen liikenteeseen nähdään myönteisenä, mutta osa jäsenvaltioista liittää sen pelkästään joukkoliikenteen kehittämiseen. Uusien liiketoimintaideoiden, jakamistalouden ja alustatalouden mahdollisuudet eivät vielä ole niin paljon esillä kuin Suomessa, jossa jo mietitään palvelujen laajentumista ja MaaS-toimintamallia roaming-tyyppisesti.
Käymämme kierros - joka jatkuu eri muodoissa myös koko puheenjohtajuuskauden - on antanut näkemystä siitä, millainen on liikenteen ja viestinnän kokonaiskuva EU:ssa. Puheenjohtajamaana meillä on pakkokin olla kokonaisnäkemys, jonka avulla voimme hakea Euroopalle edelläkävijyyttä ja edistää sisämarkkinoita.
Kierros jatkuu ja uusia kontakteja solmitaan. Lokakuussa aloittamani matkalaukkuelämä on ollut avartava ja upea kokemus, ja myös ammatillisesti hieno tilaisuus.
Mikael Nyberg
Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäpolitiikan korkean tason edustaja, joka on virkavapaalla ministeriön verkko-osaston osastopäällikön tehtävästä helmikuun 2020 loppuun saakka.
