Suomalaisista etäteknologian ratkaisuista vientituotteita maailmalle

Tämä kirjoitus on osa ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategiaa käsittelevää blogisarjaa, joka julkaistaan kevään 2020 aikana.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa ihmiskunnalla on käytettävissään kaksi pääasiallista toimintamallia.

Ensimmäinen malli: Skaalaamme toimintaamme alaspäin ja vähennämme päästöjä tuottavaa tekemistä kaikilla elämän alueilla.

Toinen malli: Kehitämme teknologiaa, joka on ympäristöystävällistä ja hiilineutraalia sekä mahdollistaa uusien teknologioiden kautta myös kehittymisen ja kasvun.

Ihmiskunnan tulevaisuuden ja myös maapallon kannalta on pitkällä aikavälillä järkevämpi kehittää sellaista teknologiaa, joka on ympäristölle hyväksi. Uuden teknologian avulla voidaan myös korjata aikaisempien päästöjen vaikutuksia ja muuttaa toimintatapojamme pidemmällä aikajänteellä pysyvästi.

Energiankulutuksen ja energian tuotannon innovaatioiden parissa tehdään kuumeisesti töitä eri maanosissa. Uusia ratkaisuja tulee markkinoille jatkuvasti.

Suurin potentiaali liittyy sellaisen teknologian kehittämiseen, joka antaa ihmisille itselleen mahdollisuuden tehdä järkeviä energiatehokkaita ratkaisuja. Yksi esimerkki on liikkumisen vähentäminen. Olemme tottuneet liikkumaan ja kuvittelemme, ettei sille ole vaihtoehtoja.

Suomen talous yhdessä globaalin talouden kanssa kokee rajun iskun menossa olevan terveyttä uhkaavan kriisin vuoksi. Jo kriisin aikana ja välittömästi sen jälkeen pitää katse kääntää tulevaisuuteen. Parhaillaan yhteiskunnan eri tasoilla testataan uusia toimintamalleja ja palveluita. Tätä kehitystä on kiihdytettävä.

Etäteknologia ja siihen liittyvät virtuaalinen todellisuus ja lisätty todellisuus sekä robotisaatio eri teknologioineen muodostavat voimakkaasti kasvavan markkinan pandemian jälkeisessä maailmassa.

Yksi selkeä syy etäteknologian myynnin kasvulle on kaikkien yhteiskuntien varautuminen vielä vakavampiin epidemioihin. Toinen syy on se, että pandemian aikana käyttöönotetuilla toimintamalleilla on vähennetty merkittävästi päästöjä. Yhä suurempi osa liiketoimintaa ja taloudellisia aktiviteetteja siirtyy juuri nyt verkkoon pysyvästi.

Etäteknologian lisäksi toinen hedelmällinen innovointikohde on materiaalitekniikka. Suomessa pystytään jo tällä hetkellä kierrättämään valtaosa syntyvästä jätteestä. Eniten potentiaalia on kuitenkin siinä, että suurin osa tulevaisuuden materiaaleista on uusiutuvia ja ne sitovat hiiltä. Yksi esimerkki on muovin korvaaminen puupohjaisilla, selluun perustuvilla materiaaleilla.

Olemme mobiiliteknologiassa maailman ykkönen. Miksi emme ottaisi tavoitteeksi olla myös ympäristöystävällisten teknologioiden ja toimintamallien globaali innovaattori? Suomella on niin materiaaliteknologian, kiertotalouden, energiateknologian, virtuaaliteknologian kuin etäteknologiankin huippuosaamista.

Voisimme ottaa merkittävän osan globaaleista vihreän teknologian ja etäteknologian markkinoista, joiden arvoksi on arvioitu tuhansia miljardeja.

Jarmo Matilainen
Twitter @Jarmo_Matilai

Kirjoittaja on Finnet-liiton toimitusjohtaja. Hän on jäsenenä ICT-alan ilmastostrategiaa valmistelevassa työryhmässä.

Liikenne- ja viestintäministeriön johtama työryhmä kartoittaa ICT-alan ilmasto- ja ympäristövaikutuk-set Suomessa ja suosittelee keinoja, joilla vaikutuksia voidaan hallita. Digitalisaation avulla voidaan vähentää päästöjä muilla aloilla, kuten liikenteessä, energiantuotannossa, teollisuudessa ja maata-loudessa. Toisaalta tarvitaan lisää tietoa ICT-alan päästöistä, koska ala on kasvanut voimakkaasti ja sen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ovat jääneet vähälle huomiolle verrattuna muihin sektorei-hin. Työryhmän väliraportti on valmis kesäkuussa 2020.

Lue lisää Hankeikkunasta.
Aiheen tunniste Twitterissä on #ICTilmasto.