Selvitysmies Pursiainen: Älyliikenne muokkaa voimakkaasti koko ensi vuosikymmenen liikennepolitiikkaa

liikenne- ja viestintäministeriö
Julkaisuajankohta 18.11.2009 9.30
Tiedote

2010-luvulla on mahdollista harjoittaa kokonaan uudenlaista liikennepolitiikkaa, jolle älyliikenne antaa uusia tehokkaita keinoja. Älyliikenteen tärkein vaikutus on, että se tekee mahdolliseksi siirtää liikennepolitiikan keskeisen huomion liikenneverkkojen rakentamisesta ja ylläpidosta matkojen ja kuljetusten toimivuuteen.

Älyliikenteellä voidaan tukea liikennepolitiikan lisäksi myös tietoyhteiskuntapolitiikan pyrkimyksiä yhtä hyvin kuin ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa. Myös 2010 alussa toteutuva liikennehallinnon uudistus laajentaa perinteisen väylämuotokohtaisen näköalan koko liikennejärjestelmään.

Näin linjaa liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen Kansallisessa älyliikenteen strategiaehdotuksessa, jonka hän luovutti 18. marraskuuta liikenneministeri Anu Vehviläiselle.

Seuraavassa hallitusohjelmassa tulisi linjata älyliikenteen tavoitteet ja toimet sekä niiden toteuttamisen vaatimat resurssit. Lisäksi vuoden 2011 liikennepoliittisessa selonteossa älyliikennettä olisi tarkasteltava liikennepolitiikan ytimeen kuuluvana keinona.


Bitumista bitteihin eli infrastruktuuri tehokkaampaan käyttöön

Strategian tavoitteena on, että 2020 Suomen liikennejärjestelmä kuuluu maailman edistyneimpiin ja tehokkaimpiin. Liikenne on myös sujuvampaa, ympäristölle ystävällisempää ja turvallisempaa.

Älyliikenteen palveluiden avulla olemassa olevasta liikenneinfrastruktuurista ja liikennepalveluista voidaan ottaa kaikki teho irti. Älyliikenteen tuotteista ja palveluista on myös mahdollista kehittää merkittävää suomalaista liiketoimintaa ja vientituotteita, mikä luo työpaikkoja teollisuuteen ja palvelutuotantoon.

Kaikki liikennemuodot kattava ajantasainen liikenteen tilannekuva, langattomia päätelaitteita sekä paikka- ja paikannustekniikkaa hyväksi käyttävät palvelut helpottavat kansalaisen arkea. Lisäksi ne lisäävät liikkumisen turvallisuuttaan, parantavat työn tuottavuutta, tehostavat yritysten logistiikkaa ja tarjoavat uusia liiketoimintamalleja yrityksille.


Verkostomainen toimintamalli

Koko toimialan lähtökohtana tulee olla yhteistyö ja verkostomainen toimintapa. Kansallisen älyliikenteen strategian ohjausta varten perustetaan älyliikenteen neuvottelukunta, joka kokoaa yhteen valtion, kuntien, tutkimuksen ja elinkeinoelämän keskeiset toimijat. Neuvottelukunnassa toimijoille luodaan aito vaikutusmahdollisuus älyliikenteen kokonaisuuteen

Älyliikenteen strategia linjaa seitsemän periaatetta, jotka on hyvä ottaa huomioon kaikessa toiminnassa. Näitä ovat: kestävä kehitys, eri toimijoiden ja alueiden yhdenvertaisuus, helppous ja edullisuus, kansalaisen yksityisyyden kunnioittaminen, tuttuus, palveluiden valtakunnallinen ja kansainvälinen yhteensopivuus sekä julkisen ja yksityisen sektorin verkostoyhteistyö.


Kärkihankkeisiin 400 miljoonaa euroa vuosina 2010-2015

Strategiassa listataan 13 älyliikenteen kärkihanketta, joita ovat mm. valtakunnallinen joukkoliikenteen maksujärjestelmä, langaton laajakaista kaikkien keskeisten runkoreittien henkilöjuniin ja linja-autoihin, tie-, raide- ja meriliikenteen ohjausjärjestelmien uudistaminen, tasoristeysten varoitusjärjestelmä, tieliikenteen kilometripohjaisten maksujärjestelmien kokeilu ja julkisen tiedon käytön aikaisempaa avoimempi käyttö.

Kokonaiskustannukset vuosina 2010-2015 olisivat noin 400 miljoonaa euroa. Valtion osuus kokonaissummasta olisi noin 324,8 miljoonaa euroa, mistä suurin osa LVM:n pääluokasta. Jos valtion väylien pitoon osoitetut määrärahat pysyvät nykyisellä tasolla, vastaa tämä 3,8 prosenttia siitä. Kunnat ja yritykset rahoittaisivat noin 20 miljoonaa euroa ja kuluttajat 35 miljoonaa euroa.

Valtio saavuttaa älyliikenteellä huomattavia tuottavuushyötyjä. Esimerkiksi liikenneturvallisuuden parantumisen kautta arvioidaan tulevan noin 100 miljoonan euron säästö. Myös kunnat ja yritykset saavuttavat lisätuloja älyliikenteen kautta.


Selkeät tavoitteet kaikkeen liikenteeseen

Strategiassa asetetaan selkeät tavoitteet, jotka on saavutettava vuoteen 2020 mennessä. Älyliikenteen avulla mm. väylänpidon ja liikennejärjestelmän tuottavuus on kasvanut 10 prosenttia yleistä tuottavuuskehitystä enemmän, tieliikenteessä säästetään vuosittain 50 ihmishenkeä eikä kaupallisessa meri-, ilma- ja rautatieliikenteessä menetetä ihmishenkiä lainkaan.

Lisäksi yritysten logistiikkakustannukset ovat alentuneet lähelle tärkeimpien kilpailijamaiden tasoa, ruuhkautumisen aiheuttamat työmatkaliikenteen aikaviiveet ovat vähentyneet suurilla kaupunkiseuduilla 20 prosentilla ja joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun osuus matkojen määrästä on kasvanut 20 prosenttia.

- Strategia on valmisteltu erittäin avoimesti. Alan toimijoille ja muille asiasta kiinnostuneille on järjestetty puolen vuoden aikana kolme avointa seminaaria, olen kysynyt ja saanut sidosryhmiltä lukuisia ideoita ja kommentteja sekä olen käynyt useita kahdenvälisiä keskusteluja alan asiantuntijoiden kanssa, kansliapäällikkö Pursiainen kertoo.

Kansallinen älyliikenteen strategia - selvitysmiehen ehdotus löytyy liikenne- ja viestintäministeriön nettisivuilta: www.lvm.fi.

Lisätietoja:
kansliapäällikkö Harri Pursiainen, puh. (09) 160 28389
erityisavustaja Kari Jääskeläinen, puh. (09) 160 28325
liikenneneuvos Seppo Öörni, puh. (09) 160 28545