Selvitysmies esittää henkilöliikenteen kehittämiseen isoa remonttia

liikenne- ja viestintäministeriö
Julkaisuajankohta 10.4.2013 9.20
Tiedote

Joukkoliikenteen ja muun tuetun henkilöliikenteen rahoitus ja suunnittelu on nykyisin hajanaista. Valtion eri ministeriöt, kuntien eri toimialat ja Kela käyttävät vuosittain yhteensä noin miljardi euroa verorahoja julkisesti tuettuihin henkilökuljetuksiin.

Tällä hetkellä usealle ministeriön hallinnonalalle jakautuvat henkilöliikennerahat tulisi kohdentaa yhdelle hallinnonalalle. Liikenne- ja viestintäministeriö on tällöin luontevin ja kustannustehokkain vaihtoehto tämän noin miljardin euron rahasumman koordinoijaksi.

Lyhyellä tähtäimellä valtion joukkoliikenteen määrärahoja tulisi korottaa 10 miljoonalla eurolla kolmena seuraavana vuonna, jotta joukkoliikenteen alueellinen peruspalvelutaso voitaisiin turvata ja estää koulu-, sosiaali- ja terveystoimen kuljetuskustannusten kasvu.

Perinteistä joukkoliikennettä ja muuta tuettua henkilöliikennettä, kuten koululaiskuljetuksia ja vammaiskuljetuksia, tulee tarkastella yhdessä laajempana kokonaisuutena. Laajempi käsittelytapa tulee näkyä niin suunnittelussa, rahoituksessa kuin palvelujen tuottamisessa.

Näihin tuloksiin on tullut liikenne- ja viestintäministeriön asettama selvitysmies Juhani Paajanen, joka luovutti raporttinsa liikenneministeri Merja Kyllöselle 10. huhtikuuta 2013.

Joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat vähentyneet haja-asutusalueilla ja kaupunkiseutujen reuna-alueilla. Jotta joukkoliikenne säilyisi, se vaatii joko enemmän julkista tukea tai kuljetusten perusteellista uudelleen järjestämistä. Joukkoliikenteen puuttumisen tai sopimattomuuden vuoksi kalliit erilliskuljetukset lisääntyvät ja kustannukset kasvavat.

Lakisääteisistä kuljetuksista erityisesti vammaispalvelulain mukaisten matkojen ja Kelan korvaamien, sairausvakuutuslain nojalla maksettujen matkojen kustannusten on arvioitu kasvavan hallitsemattomasti, ellei muutoksia tehdä. Toisaalta liikkumisen tulee olla kaikille mahdollista.

Joukkoliikenteen toimivaltaisille viranomaisille eli ELY-keskuksille sekä 16 kunnalle ja 10 seudulliselle viranomaiselle tulisi antaa laissa velvoite tehdä kaikkia henkilökuljetuksia koskeva suunnitelma. Kuljetusten hankintatehtäviä varten niiden olisi perustettava henkilöliikenteen logistiikasta vastaavat yksiköt.

Kelan korvaamien kuljetusten tehostaminen ja yhteensovittaminen joukkoliikenteeseen edellyttää, että näiden kuljetusten hankinnoista vastaava järjestämis- ja tilaajataho nimetään erikseen. Vastuutahoina voisivat olla esimerkiksi uudet SOTE-alueet.

Lainsäädäntömuutoksilla tulisi varmistaa, että henkilökuljetuspalvelujen järjestäminen toimii tehokkaasti ja että kustannusten kasvu pystytään hallitsemaan. Ellei tätä pystytä saamaan aikaan, on uhkakuvana palveluiden huononeminen ja omavastuiden voimakas nousu.

Selvitysmies esittää muun muassa, että taksiliikenteen alalle tuloa tulee yksinkertaistaa. Myös tarpeettomista taksien ja linja-autojen sääntelyä koskevista eroista tulee luopua, sillä ne haittaavat liikenteen kokonaisvaltaista suunnittelua ja uusien palvelujen kehittämistä.

Vaikeavammaisten henkilöiden kuljetuspalveluita koskevia käytäntöjä tulee yhdenmukaistaa koko maassa. Vammaispalvelulain matkojen siirtämisestä Kelan korvattavaksi tulisi tehdä erillinen selvitys.

Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä on selvittänyt joukkoliikenteen julkisen rahoituksen kehittämistä. Raportti luovutettiin liikenneministeri Merja Kyllöselle 10. huhtikuuta.

- Tulemme tarkastelemaan selvitysmies Paajasen ja rahoitustyöryhmän ehdotuksia kokonaisuutena. Selvitykset osoittavat, että ilman rakenteellisia uudistuksia ei joukkoliikenteen tavoitteita saavuteta. Hallituksen kehysriihessä linjaamaan julkisesti rahoitettujen henkilökuljetusten uudistustyöhön on ryhdyttävä kiireellisesti, toteaa ministeri Kyllönen.

Lisätietoja:
selvitysmies Juhani Paajanen, p. 0400 501924
hallitusneuvos Irja Vesanen-Nikitin, p. 0295 34 2544