Liikenne- ja viestintäministeriö on valmistellut säännökset sähköiselle tunnistamiselle. Vahvaa sähköistä tunnistamista koskeva lakiehdotus lähetettiin lausuntokierrokselle 7. marraskuuta. Säännökset esitetään lisättäväksi lakiin sähköisistä allekirjoituksista.
Uudella lainsäädännöllä halutaan luoda puitteet sille, että markkinoilla olisi useita vahvoja tunnistamismenetelmiä helposti kansalaisten saatavissa.
Laki toisi sähköisten tunnistamispalveluiden tarjonnalle perussäännöt. Samalla varmistettaisiin palveluntarjoajien viranomaisvalvonta sekä palveluiden luotettavuus ja turvallisuus.
Lindén: Uusi lainsäädäntö välttämätön
Sähköisen asioinnin edistämisen kannalta on tärkeää, että palveluntarjoajat ja käyttäjät saavat käyttöönsä uusia helppokäyttöisiä tunnistamisvälineitä.
- On luotava säädökset, jotka lisäävät palvelun tarjoajien ja käyttäjien luottamusta. Uudet lupaavat tunnistamistavat - kuten mobiilitunnistaminen - eivät voi lähteä liikkeelle ennen kuin toimijat tietävät miten toimintaa säädellään, viestintäministeri Suvi Lindén toteaa.
Suomessa lähes kaikessa sähköisessä tunnistuksessa käytetään tällä hetkellä pankkien niin sanottuja Tupas-tunnisteita. Lisäksi käytössä on Väestörekisterikeskuksen tarjoama kansalaisvarmenne. Se sisältyy henkilökorttiin.
Jotta muiden kuin Väestörekisterikeskuksen (VRK) varmenteiden tarjonta etenisi luotettavalla tavalla, on väestötietolain tulossa olevaan muutokseen lisätty säädös, jonka mukaan VRK voisi luovuttaa rekisterissään olevan kunkin kansalaisen identifioivan sähköisen asiointitunnuksen myös muiden varmennepalveluiden tarjoajien käyttöön. Tämä lisäisi muiden palveluntarjoajien tuotteiden turvallisuutta.
Sähköistä tunnistamista koskeva lakiesitys ottaa kantaa myös tunnistamisen luotettavuuden kannalta olennaiseen ensitunnistamiseen, joka tapahtuu henkilökohtaisesti. Ensitunnistamisen voisi jatkossa tehdä virallisten asiakirjojen perusteella esimerkiksi matkapuhelinoperaattori. Tällä hetkellä tunnistamisvälineen voi myöntää vain poliisi tai Tupas-tunnisteiden kohdalla pankki.
Sähköisen tunnistamisen kehittämistyö jatkuu lainsäädännön lisäksi myös muuten.
- Sähköisen tunnistamisen kehittämisryhmässä arvioidaan myös muita keinoja, joilla sähköistä tunnistamista voidaan edistää. Esimerkkinä on erilaisten tunnistuksen ohjaus- ja hallintapalveluiden kehittäminen siten, että yhdellä tunnistautumistavalla pääsisi siirtymään mahdollisimman vaivatta palvelusta toiseen, Lindén tiivistää.
- Tällä lakiesityksellä poistetaan yksi valtioneuvoston tietoyhteiskuntatavoitteita koskevassa periaatepäätöksessä todetuista pullonkauloista, viestintäministeri toteaa.
Ministeriö pyytää lakiluonnoksesta lausuntoja joulukuun alkuun mennessä. Lain voimaantuloajaksi ehdotetaan 1. syyskuuta 2009.
Lisätietoja
erityisavustaja Aleksi Randell (09) 160 28324 tai 0400 500 822
