Riskikäyttäytymisen ehkäiseminen avainasemassa nuorten liikenneturvallisuudessa

Nuorten kuljettajien liikenneturvallisuus on puhuttanut viime aikoina paljon. Huolenaiheet nousivat esiin Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin selvityksessä, joka on osa ajokorttilain seurantatutkimusta.

Olemme liikenne- ja viestintäministeriössä ottaneet tämän vakavasti ja päättäneet lähestyä asiaa kokonaisvaltaisesti.

Aiomme arvioida, millaisia lainsäädäntömuutoksia nuorten liikenneturvallisuuden parantamiseksi tarvitaan. Käynnistimme juuri ajokorttilain muutoshankkeen. Tavoitteena on saada lainmuutokset voimaan vuoden 2022 aikana.

Sääntelyn päivittämisellä pyritään vastaamaan nuoria kuljettajia koskeviin huolenaiheisiin niin, että nuorten liikkuminen olisi kuitenkin edelleen mahdollista. Lisäksi tarkoituksena on joustavoittaa ajokortin hankintaa ja viranomaisten toimintaa.

Nuorten liikkuminen on siis tarpeen mahdollistaa myös tulevaisuudessa, mutta painopistettä tulisi siirtää nykyisestä tarveharkinnasta selkeämmin turvallisuuden edistämiseen ja riskikäyttäytymisen ehkäisemiseen.

Tämän lisäksi pureudumme nuorten liikenneturvallisuuden kipukohtiin myös liikenne- ja viestintäministeriössä valmisteltavassa liikenneturvallisuusstrategiassa. Strategialuonnos on tulossa lausuntokierrokselle tulevana kesänä 2021.

Inhimillisiin tekijöihin huomiota ajokorttikoulutuksessa

Suurin osa nuorista käyttäytyy moitteettomasti liikenteessä, mutta nuoret ovat silti yliedustettuina liikenneonnettomuuksissa muihin ikäryhmiin nähden. Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytymiselle on valitettavan usein tyypillistä impulsiivisuus, heikko päätöksenteko ja ennakoinnin vähäisyys aikuisiin verrattuna. Tämä on luonnollista, koska impulssien ja tunteiden säätely on vasta kehittymässä.

Nyt on huolehdittava, että nämä tekijät huomioidaan myös ajokorttikoulutuksessa. Samalla voidaan arvioida, voisiko riskikäyttäytymistä liikenteessä ehkäistä säätämällä nykyistä vaikuttavimmista seuraamuksista liikennerikkomuksille. Tässä yhteydessä on huolehdittava myös siitä, että sääntöjen noudattamista voidaan valvoa riittävän tehokkaasti.

Merkittävä osa nuorten kuljettajien riskitekijöistä liittyy myös asenteisiin. Pelkkä koulutus ja osaaminen eivät siis aina riitä, vaan lisäksi tarvitaan elinikäistä liikennekasvatusta niin kotona kuin kouluissa.

Riskikäyttäytymiseen voivat vaikuttaa esimerkiksi vähäinen ajokokemus, ylikorostunut itsevarmuus tai kuljettajaan kohdistuva ryhmäpaine. On todennäköistä, että vähäinen ajokokemus vaikuttaa riskien arviointiin, eikä toiminnan vaarallisuutta ymmärretä.

Inhimillisten tekijöiden on oltava keskiössä niin lainsäädännön kuin muun liikenneturvallisuustyön suunnittelussa. Riskikäyttäytymisen takana on usein sosiaalisia tai emotionaalisia tekijöitä. Kansainvälisestikin on havaittu esimerkiksi se, että koronatilanteen ja siitä johtuvien rajoitteiden tuoma ahdistus, paineet ja tylsistyminen ovat osaltaan lisänneet rajuja ylinopeuksia ja muita ylilyöntejä liikenteessä, erityisesti nuorten kuljettajien kohdalla.

Asiantuntijoiden panos tärkeää valmistelussa

Psykologinen tieto ja osaaminen sekä ymmärrys nuorten kuljettajien omista tarpeista ja kokemuksista ja nuorten kuljettajien toimintaa tuntevien tahojen näkökulmista on ensiarvoisen tärkeää.

Tästä johtuen liikenne- ja viestintäministeriön työhön on kutsuttu mukaan muun muassa käyttäytymistieteen, psykologian, mielenterveyden, ajo-opetuksen ja liikenneturvallisuuden asiantuntijoita sekä nuorisoliittojen edustajia.

Osallistavan ja avoimen lainvalmistelutavan mukaisesti kansalaisia, toimialan edustajia ja muita sidosryhmiä kuullaan hankkeen edetessä myös kuulemistilaisuuksissa ja lausuntokierroksella.

Kokonaisuudessaan tieliikenteen turvallisuus on Suomessa parantunut selvästi viime vuosikymmeninä. Myös teknologian kehittyminen ja ajoneuvokannan uudistuminen voivat tukea turvallisuuden parantumista edelleen tulevina vuosina. Mutta erityisesti nuorten kuljettajien kohdalla meillä on kuitenkin yhä tekemistä, sillä jokainen onnettomuus on liikaa.

Vaikka ajokorttilaki ja muu liikenneturvallisuussääntely herättävät julkisessa keskustelussa usein monia, välillä keskenään ristiriitaisiakin toiveita ja näkemyksiä, tavoite turvallisuuden parantamisesta on meille kaikille suomalaisille yhteinen ja siten uskomme löytävämme yhteistyöllä asiaan sopivat ratkaisut.

Elina Immonen ja Sini Wirén
Elina Immonen on liikenne- ja viestintäministeriön tieto-osaston turvallisuusyksikön johtaja ja Sini Wirén palveluosaston peruspalveluyksikön johtaja.