Raportti: Luovan tekoälyn hyödyntämisessä potentiaalia lainvalmistelutyön tukena

liikenne- ja viestintäministeriö
Julkaisuajankohta 20.8.2024 10.18
Tiedote
Henkilö kotona etätöissä. (Kuva: Mika Pakarinen, Keksi/LVM)

Liikenne- ja viestintäministeriössä kokeiltiin suomalaisiin kielimalleihin perustuvan luovan tekoälyn hyödyntämistä lainvalmistelun tukena. Ministeriön julkaiseman raportin mukaan suomalaiset kielimallit eivät vielä ole riittävällä tasolla tukemaan lainvalmistelutyötä, mutta tekoälyssä on selvää potentiaalia työn tehostamiseksi. Kokeilun ja sitä koskevan loppuraportin tuotti Futurice Oy ja rahoitti Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra.

Projektissa kokeiltiin suomalaisten suurten kielimallien (large language model, LLM) käyttämistä lainvalmistelun tukena. Kokeilussa toteutettiin chatbot-käyttöliittymää hyödyntävä palveludemo, jolta lainvalmistelija voi kysyä kysymyksiä suomalaisesta lainsäädännöstä. Käyttötapaukseksi valittiin datasäädöksen kansalliseen toimeenpanoon liittyvä lainvalmistelu.

Tavoitteena oli selvittää, voisiko Suomessa kehitettyjä, avoimeen lähdekoodiin perustuvia kielimalleja hyödyntää työn tehostamisessa ja samalla vauhdittaa Suomen strategista autonomiaa tekoälyn saralla. Tässä yhteydessä strategisella autonomialla tarkoitetaan sitä, että EU:ssa ja Suomessa luodaan omaan kulttuuriimme ja arvoihimme sopivia kielimalleja sekä dataa niiden kouluttamiseksi ja käyttämiseksi.

Suomalaiset kielimallit vaativat jatkokehittämistä

Raportin mukaan kokeiltujen suomalaisten kielimallien suorituskyky ei projektin aikana ollut riittävällä tasolla lainvalmistelutyön tukemiseen. Kielimallit eivät kyenneet hakemaan riittävästi tietoa kerralla, eivätkä tuottamaan keskusteluja tyydyttävällä tavalla. Erityisen haasteen asetti kokeiltujen kielimallien konteksti-ikkunan koko eli kerralla käsiteltävän tekstin suppea määrä. Toiseksi haasteeksi osoittautui suomenkielisen koulutus- ja hienosäätödatan heikko saatavuus.

Tekoälyn tunnistettiin kuitenkin voivan tarjota ratkaisuja lainvalmistelijoiden kokemiin haasteisiin, kuten laajojen aineistomäärien käsittelyyn. Suomenkielisten kielimallien jatkokehitys lainvalmistelun tarpeisiin sopivaksi edellyttää paitsi investointeja dataan, tekoälyteknologiaan ja osaamiseen, myös tiivistä yhteistyötä eri osapuolten välillä. Raportin mukaan suomalaisten kielimallien on mahdollista kiriä ulkomaisia kaupallisia malleja joidenkin vuosien kuluessa. Oikeilla toimilla Suomi voi nousta mallimaaksi tekoälyn vastuullisesta käytöstä hallinnossa.

Mitä seuraavaksi?

Kokeilun tarjoamaa tietoa tekoälyn hyödyntämisen mahdollisuuksista ja haasteista käytetään tulevien hankkeiden suunnittelussa. 

Lisätietoja:

yksikön johtaja, liikenneneuvos Maria Rautavirta, p. 0295 34 2565, [email protected] 
erityisasiantuntija Tomi Paavola, p. 0295 342 089, [email protected]