Raiteilla ratkaisuja muuttuviin tarpeisiin

Suomi on teollistettu rautateiden ja junaliikenteen avulla. Suomineidon selkäranka on terästä. Maantieyhteydet ovat syntyneet vuosikymmeniä myöhemmin. Junamatkailu oli ennen autoistumista keskeinen liikkumisen muoto pitkillä matkoilla.

Entä nyt, kun kahden vuoden aikana meillä on ollut korona ja sota Euroopassa?

Ensin matkustajaliikenteen kysyntä pieneni kymmeniä prosentteja ja nyt myös tavaraliikenteen määrät itään ovat oleellisesti pienemmät kuin aiemmin. VR teki 6.4. päätöksen idän tavaraliikenteen pysäyttämisestä. Junaliikenteen onkin uudistuttava, jotta se vastaisi ihmisten ja yritysten tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa. 

Asiakkaat, teknologia ja talous

Uudistuminen tapahtuu kolmen kulmakiven kautta. Ensisijaista on, että asiakkaiden tarpeet toimivat lähtökohtana kaikelle tekemiselle. Asiakkaiden tarpeet täyttyvät palveluissa.

Toiseksi: ollakseen tehokasta ja tuottavaa, junaliikennejärjestelmässä on hyödynnettävä teknologiaa. Junaliikenteen teknologiaa on myös kehitettävä edelleen, jotta voidaan varmistua siitä, että palvelut, tehokkuus ja tuottavuus lisääntyvät myös tulevaisuudessa.

Kolmanneksi: junaliikennejärjestelmän talouden on uudistuttava ja rahoituksen on oltava vaikuttavaa. Entistä enemmän olisi hyödynnettävä julkisen ja yksityisen sektorin investointeja sekä kehitettävä uusia malleja vaikuttavuuden kasvattamiseksi.   

Parhaimmillaan junaliikenne voi tarjota ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän rungon kansantaloudellemme, liikennejärjestelmällemme sekä kaupunki- ja aluerakenteellemme. Usein samoja kiskoja hyödyntävät kaksi markkinaa: henkilö- ja tavaraliikenne. Molemmille on tilaa raiteilla ja kapasiteettikapeikkoja poistetaan.

Markkinat ovat kuitenkin erilaiset. Tavaraliikenteessä junaliikenne perustuu pitkälle markkinaehtoiseen toimintaan. Raiteilla kulkevat lähes kaikki ne tavarakuljetukset, jotka sinne ominaisuuksiensa puolesta luontaisesti kuuluvat. Tuotantorakenteen muutos ja akuutti kriisi vaikuttavat myös tavaraliikenteeseen raiteilla. Kuljetusketjut, reititykset ja tavaravirrat muuttuvat.   

Henkilöjunaliikenteessä suuri osa liikenteestä on perinteisesti ollut VR:n omalla taloudellisella riskillään järjestämää. Tähän on historialliset syynsä, jotka liittyvät muun muassa valtionyhtiön rooliin ja omavaraisuuteen. Muuttuva toimintaympäristö ja sääntely sekä pääomavaltaiset kalustoinvestoinnit edellyttävät jatkossakin julkisia hankintoja, mikäli tietyistä liikennepoliittisista tavoitteista, palveluista ja palvelutasoista halutaan varmistua.

Junaliikenteen sääntely on pitkälti jäsenvaltioita velvoittavaa EU-lainsäädäntöä. Muuttunut sääntely on otettu Suomessakin käyttöön. Suorahankintana tehdyt ostot eivät ole mahdollisia siirtymäaikojen umpeutumisen jälkeen enää 2030-luvulla. Ainoastaan henkilöjunaliikenteen hankintojen kilpailuttaminen mahdollistaa valittavien palveluiden jatkuvuuden turvaamisen ja edelleen kehittämisen. Kilpailuttamalla hankinnat voidaan varmistua julkisen varainkäytön läpinäkyvyydestä. Myöhemmin kilpailuttaminen voi tuottaa myös tehokkuutta lisääviä synergiahyötyjä ja yhä parempia palveluja.

Käytännössä seuraavan hallituksen on otettava kantaa henkilöjunaliikenteen tavoitteisiin, palveluihin, rahoitukseen ja hallintoon vuoden 2030 tilanteessa. Kilpailutuksen valmisteluun on kaikkine liikenteisiin ja kalustoon liittyvine yksityiskohtineen on varattava vähintään 5 vuotta aikaa. Ollakseen kiinnostava markkina kansainvälisille yrityksille Suomen raideliikennettä olisi kehitettävä kokonaisuutena.         

Palvelut muutoksessa

Tulevaisuudessa osa nykyisistä palveluista vahvistuu, osa lakkaa ja syntyy myös uusia.

Henkilöjunaliikenteessä hahmotan noin 10 suurimman kaupungin väliset nopeat palvelut. Tässäkin on eroa etäisyyksien ja kysynnän suhteen Helsingin, Tampereen, Turun ja muiden kaupunkien välillä.

Taajama- ja kaupunkijunat ovat keskeisiä erityisesti noin 500 000 asukkaan kaupunkialueilla. Toki pienemmillekin asukasmäärille voidaan junaliikennettä järjestää, mutta julkisen tuen tarve kasvaa helposti suureksi verrattuna alueisiin, joilla on enemmän kysyntää. Metron jälkeen junaliikenne on joukkoliikenteen tarjonnasta kaikkein kalleinta järjestää.

Yöjunaliikenne on tuote, jolla voisi olla enemmänkin kysyntää yli 500 kilometrin etäisyyksillä.   

Uudistuneella junaliikenteellä on keskeinen merkitys Suomelle myös tulevaisuudessa.

Jani von Zansen

Kirjoittaja on johtava asiantuntija liikenne- ja viestintäministeriön palveluosastolla.

Käy kuuntelemassa Tietoa liikenteeseen -podcast! Fintraffic Podcast: Tietoa liikenteeseen | Fintraffic