Raideliikenteen automaatiolla lisää turvaa ja tehoa
Julkaisuajankohta 30.6.2017 8.42
Kolumni
Junat ja raitiotiet olivat industrialismin ensimmäisiä ”moderneja” kulkutapoja. Kiskot mahdollistivat tavaroiden ja ihmisten liikkumisen myös seuduilta, joissa ei ollut vesireittiä. Tämän seurauksena teollistuminen levisi huomattavasti aikaisempaa laajemmille aluille.
Tieliikenteen automatisoituminen ja palveluistuminen etenee kovalla vauhdilla ja nämä trendit tulevat myös vauhdilla raideliikenteeseen. Automaatiota on kuitenkin hyödynnetty kaupunkiraideliikenteessä jo kauan.
Esimerkiksi Lontoossa, Kööpenhaminassa ja Pariisissa on ollut automaattisia metrolinjoja jo vuosien ajan. Kuten muussakin automaatiossa, myös kaupunkiraideliikenteessä sillä pyritään lisäämään turvallisuutta, tehostamaan ratakapasiteetin käyttöä sekä energiatehokkuutta. Metrojärjestelmät ovat toimintaympäristöinä suljettuja ja tämän vuoksi yksinkertaisempia toteuttaa automaattisen operoinnin näkökulmasta. Suomessa metroliikenteen automaation odotetaan tapahtuvan 2020-30 -luvun taitteessa kalustouudistusten yhteydessä.
Raitiovaunuliikenteen automaation osalta on todennäköistä, että automaattiajamisen teknologiaa kehitetään ensin autoihin ja tätä kehitystyötä hyödynnetään raitiovaunuihin. Tähän on syynä turvallisuus: Raitiovaunuliikenne toimii avoimessa vuorovaikutteisessa ympäristössä muun liikenteen ja tienkäyttäjien kanssa.
Viime aikoina sekä EU:n rautatievirasto ERA:ssa että Euroopan sateliittinavigointivirastossa GSA:ssa on kiinnitetty huomiota satelliittipaikannuksen ja automaation tuomiin mahdollisuuksiin raideliikenteen kulunvalvonnassa. Suomen onkin hyvä seurata tiiviisti sitä, miten uudet tekniikat kehittyvät ja miten niitä otetaan eri maissa turvallisesti käyttöön. Uusiin tekniikoihin sisältyy mahdollisuus tehdä asiat ja investoinnit halvemmalla. Raideliikenne ei tee tässä poikkeusta.
Junaliikenteessä automaatiota hyödynnetään jo kuljettajien apuna. KUPLA eli kuljettajien päätelaite on tablettisovellus, joka otettiin käyttöön reilu vuosi sitten, toimii veturinkuljettajien ensisijaisena tiedonlähteenä. Sovellus mahdollistaa nopean ja reaaliaikaisen tilannetiedon välittämisen junan kuljettajalle.
Lentoasemien terminaalien välisessä liikenteessä täysin automaattiset tai kokonaan kauko-ohjatut junat ovat olleet maailmalla käytössä jo pitkään. Näissä kohteissa pitkälle viedyn automaation mahdollistaa muulta liikenteeltä erotettu rataverkko, joka yksinkertaistaa toimintaympäristöä merkittävästi.
Raideliikenne on aina ollut, ja tulee olemaan, tärkeä osa arjen ja loman liikkumista. Automaation avulla siitä on mahdollista tehdä vieläkin kilpailukykyisempää ja turvallisempaa.
Janne Hauta
Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeriön Tieto-osaston neuvotteleva virkamies.
