Proviisorin poikkeuksellinen kevät ministeriössä
Tänään minulla on juhlapäivä. Olen ollut kaksi kuukautta liikenne- ja viestintäministeriön viestinnän korkeakouluharjoittelijana.
Ennen harjoitteluni alkua Suomeen oli kantautunut poikkeuksellisia uutisia maailmalta. Koronavirus levisi pandemian lailla ja saapui pian myös Suomeen. Ken olisikaan arvannut, mitä tuleman pitää, kun kevät keinahti kyljelleen. Suunnitelmat muuttuivat lennosta ja improvisointi laskeutui arkeen. Harjoitteluni ensimmäisenä päivänä viestintäjohtaja Susanna Niinivaara otti minut vastaan toimistolla, jonka jälkeen siirryin etätöihin omalle parvekkeelleni. Pitkistä välimatkoista huolimatta uudet kollegani opastivat minut alkuun lempeän luontevasti virtuaalisesti kädestä kiinni pitäen. Huolehtivaisina he ovat myös kyselleet, miten menee, onhan minulla tarpeeksi töitä ja eihän ole liikaa. Minun tapauksessani kevään iso K on tarkoittanut kannustavia kollegoita.
Alussa etätyöskentelyyn ryhtyminen hieman mietitytti. Päätin kuitenkin kääntää erikoisen kevään ja kesän vahvuudeksi ja keskittyä positiivisiin puoliin. Poikkeuksellinen ja ainutlaatuinen harjoittelu on opettanut minulle uusia taitoja, jotka normaalioloissa eivät kehittyisi huippuunsa. Etätyöskentely on vahvistanut kykyä selvitä yllättävistäkin haasteista ja opettanut sopeutumaan luontevasti uusiin tilanteisiin. Uuteen työhön perehtyminen etänä ilman vieressä istuvia kollegoita, ilman ohimennen huikattuja vinkkejä vaati totuttelua. Lukion musiikintunneilta tutut improvisointiharjoitukset ovat päässeet sovitettuina suoraan viestintämaailman säveliin.
Korkeakouluharjoitteluni on ollut erinomainen hybridi maalta, mereltä ja viestinnästä. Harjoitteluni aikana olen päässyt muun muassa sukeltamaan uuden vesiliikennelain syvyyksiin ja ihastellut valmisteilla olevaa ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategian vaikuttavuutta kirjoittamalla näistä tiedotteita ja twiittejä. Olen hypännyt suunnitteilla olevan Idän suunta -hankkeen matkaan somettajan roolissa. Olen valloittanut visuaalisen viestinnän konstit ja ideoinut tulevia tapahtumia. Juuri nyt suunnittelemme sisäisessä viestinnässä työhön paluuta kotikonttoreilta takaisin Esplanadin toimistolle. Mutta niin kuin meillä ministeriössä jokainen harjoittelija, myös minä olen jättänyt juhlamokat ja suodatinpussit rauhaan.
Poikkeuksellisen kevään lisäksi poikkeuksellista on myös oma tutkintotaustani. Liikenne- ja viestintäministeriön arvot ovat oikeudenmukaisuus, yhteistyö ja rohkeus. Rohkeutta vaatiikin palkata sosiaalifarmasian maisteri, tuttavallisemmin proviisori ministeriön viestintäyksikköön. Valkotakkisen pillerinpyörittäjän tutkinto taipuu kuitenkin tunnetusti moneen. Sosiaalifarmasia tarkastelee lääkepoliittista päätöksentekoa, rationaalisen lääkehoidon vaikuttavuutta sekä lääkkeiden käyttöä ja niihin liittyviä ongelmia yhteiskunnan sekä lääkkeitä käyttävän ihmisen näkökulmasta. Yhteys yhteiskunnan ja kansalaisten välille syntyy vain aidon kuuntelemisen, keskustelemisen ja myötäelämisen ansiosta, välittävän viestinnän kautta.
Digitalisoituneessa nyky-yhteiskunnassa viestimisen tavat, laajuudet ja monimuotoisuus ovat lisääntyneet merkittävästi, mikä tarjoaa viestinnälle yhä useampia keinoja vaikuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tällöin vastavuoroinen, symmetrinen viestintä nousee uuteen arvoon. Edes proviisorin ei kannata käyttää yksisuuntaista viestintästrategiaa ja työntää lääkeruiskun tavoin ydinviestiään kohdesegmentille.
Vuorovaikutteinen kaksisuuntainen viestintä on kuin valtimot ja laskimot, jotka kuljettavat verta sydämen, viestinvälittäjän ansiosta. Tämä jopa elintoiminnot mahdollistava symmetria huolehtii myös siitä, että poikkeuksellinen harjoittelu onnistuu mainiosti fyysisestä etäisyydestä huolimatta.
Kukka-Maaria Virta
Kirjoittaja on korkeakouluharjoittelija liikenne- ja viestintäministeriössä.
