Poikkeuksellinen vuosi 2020 on takana – vihdoin valoa kohti!
Covid-19-pandemia kohtasi erityisen kovalla voimalla liikennettä ja viestintää, omaa ministeriötäni. Siksi päätimme yhdessä toimialan virastojen kanssa koota kokemuksemme Poikkeuksellinen vuosi -blogisarjaan ja samalla kiittääksemme kaikkia työhön osallistuneita.
Liikenne- ja viestintäministeriön toiminta-alalla pandemian suorat vaikutukset ovat olleet kaksijakoisia. Olemme osaltamme pyrkineet varmistamaan yhteiskunnan toimintakykyä sekä kansalaisten turvallisuutta poikkeuksellisissa olosuhteissa. Moni asia on liittynyt suoraan poikkeusolojen ratkaisumalleihin sekä liikenteen varmistamiseen. On pitänyt huolehtia samalla terveysturvallisuudesta että kansalaisten arjen kannalta välttämättömistä yhteyksistä sekä elinkeinoelämän toimivista kuljetusreiteistä.
Toinen puoli on ollut positiivisempi, arkinen digiloikka. Digitaaliset mahdollisuudet on otettu käyttöön kaikkialla, kun itse kukin on joutunut etsimään uusia tapoja hoitaa asioita. Etätyö, etäkoulu ja etäosallistuminen vaativat toimivia verkkoyhteyksiä. Digitaalisia palveluja on otettu käyttöön ennakkoluulottomasti ja ennätysmäärin. Monelle on herännyt kysymys, miksi palata enää vanhaan. Parhaat ratkaisut muokkaavat työelämää ja arkea varmasti myös tulevaisuudessa parempaan suuntaan.
Samalla, kun olemme huolehtineet pandemian vaatimista muutoksista, ei ministeriön normaali työ ole mihinkään kadonnut. Hallitusohjelman mukaisesti lakeja on pitänyt valmistella ja tulevaisuuden ratkaisuja kehitellä, kuten ennenkin. Lakiuudistuksistamme suurinta huomiota ovat herättäneet taksisääntelyn korjaussarja sekä sähköisen viestinnän palvelulain mittava uudistus. Ministeriömme on pyrkinyt mahdollisimman avoimeen ja vuorovaikutteiseen lainvalmisteluun. Uudistuksissa on käytetty laajasti erilaisia avoimia keskustelutilaisuuksia perinteisen lausuntomenettelyn rinnalla.
Liikenteellä on oma vastuunsa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Päästövähennyksiä saavutetaan paljon jo aiemmilla päätöksillä, mutta vielä puuttuva osuus vaatii loppukirin. Fossiilittoman liikenteen tiekarttaa tarvitaan, jotta päästään jo viime hallituskaudella luvattuun päästöjen puolitukseen vuoteen 2030 mennessä. Siihen tarvitaan moninaisia keinoja, joista täytyy valita oikeudenmukaisimmat ja vaikuttavimmat. Tiekarttatyössä on käytetty apuna VTT:n ja Aalto-yliopiston tutkimustyöhön perustuvia arvioita. Yleisemmin tutkittu tieto on edellytys kaikelle perustellulle päätöksenteolle. Olenkin iloinen mm. Ilmatieteen laitoksen voimakkaasta panostuksesta tutkimukseen.
Ilmastotavoitteita edistää myös hallitusohjelman vahva panostus raideliikenteen kehittämiseen. Ennätysmäärä raidehankkeita onkin pantu liikkeelle, jotta junan osuus matkoista kasvaisi edelleen ja liikenne ylipäätään sujuvoituisi. Strategia kiteytyy suuriin raidehankkeisiin, joiden suunnittelua varten perustettujen hankeyhtiöiden neuvottelut saatiin kahden osalta valmiiksi ja kolmaskin lähtötelineisiin. Kun huomioidaan vielä MAL-sopimukset (maankäyttö, asuminen, liikenne) suurimpien kaupunkiseutujen kanssa, olemme siirtyneet uudelle tasolle valtion ja alueellisten toimijoiden yhteistyössä. Tulevaisuuden toimintamalli perustuu yhteisvastuullisiin sopimuksiin.
Korona kouraisi taloutta niin kovin, että elvytys on ollut välttämätöntä. Rahat on suunnattava fiksusti siten, että välittömät satsaukset tuovat myös pysyvää hyötyä tuottavuudelle ja työllisyydelle. Ilmastoelvytys olikin neljännen lisätalousarvion teema. Panoksemme kestävään liikkumiseen sekä teollisten investointien tukeen kasvoi kerralla yli miljardin euron arvoiseksi paketiksi, joka hakee vertaistaan historiasta. Se näkyy tulevina vuosina työnä ja työmaina.
Myös valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma, #Liikenne12, on edistynyt aikataulussaan. Lopullinen ehdotus hyväksyttiin ennen joulua ja lähtee laajalle lausuntokierrokselle ensi viikolla. Itse työ takaa vihdoinkin jatkuvuuden ja pitkäjänteisyyden liikennejärjestelmän kehittämiselle – ja siten myös edellytyksen maksimaalisiin EU-tukiin. Parlamentaarinen ohjausryhmä on sopinut hyvässä yhteishengessä myös 2030-luvulle ulottuvasta rahoitustasosta, jolla väyliemme korjausvelka painetaan laskuun. Esimakua tästä saatiin jo viime kesänä, kun panostimme teiden päällystykseen lisärahoitusta, jolla päästiin ennätykselliseen tulokseen.
Lopuksi haluan välittää kiitokset kaikille työstä poikkeuksellisena vuonna, josta voi olla ylpeä. Toivomme taatusti kaikki, että rokote auttaa meidät alkaneena vuonna kohti arkisempaa arkea. Samalla aavistan, että liikenne ja viestintä tarjoavat tänäkin vuonna vauhtia ja vaaran tuntua. Kiinnittäkää turvavyöt!
Hyvää alkanutta vuotta!
Timo Harakka
liikenne- ja viestintäministeri
