Nousevat digiteknologiat – teemmekö oikeita valintoja ilmaston ja ympäristön kannalta?
Tämä kirjoitus on osa ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategiaa käsittelevää blogisarjaa.
Digitalisaatio helpottaa elämäämme erilaisten viestintäteknologioiden ja uusien digitaalisten palveluiden muodossa. Markkinoille tulee lähes päivittäin erilaisia uusia digisovelluksia ja –palveluita. Nämä vaikuttavat yritysten liiketoimintaan ja samalla kuluttajien tekemiin valintoihin ja käyttäytymiseen. Osaammeko kuitenkaan hyödyntää digitalisaation koko potentiaalin?
Olisiko digitalisaatiosta apua aikamme suurimpaan haasteeseen: ilmastonmuutoksen hillintään?
Monet toimijat suunnittelevat jo kiivaasti uusia digitaalisia ratkaisuja myös ilmasto- ja ympäristöongelmiin. Oikein hyödynnettynä uusien digitaalisten ratkaisujen tuomat mahdollisuudet ovat suuret. Suurina kysymyksinä tulevien teknologioiden kohdalla ovat: mitä uusista nousevista teknologioista otamme käyttöön, miten niitä käytämme ja millaisia vaikutuksia niillä on meidän käytökseemme ja toimintatapoihin?
Virtuaalisuus muuttaa työn luonnetta, vähentää päästöjä sekä tuo palvelut ja elämykset lähelle
Koronapandemia on aiheuttanut digiloikan, jota emme kuvitelleet mahdolliseksi vielä vuosi sitten. Liiketoimintaa ja palveluita on siirtynyt verkkoon nopeutetusti ja moni uskoo, että muutos on pysyvä. Hyvänä esimerkkinä etäteknologioiden käyttämisestä on, että moni suomalainen pystyi viime keväänä korona-aikana työskentelemään tai opiskelemaan etänä. Samalla moni oppi tekemään ruoka- ja muita ostoksia yhä enemmän verkkokaupoista. Myös virtuaalisten tapahtumien määrä kasvoi räjähdysmäisesti ja tapahtumien järjestäjät kehittivät uusia digitaalisia ratkaisuja.
Aiemmin lisätty ja virtuaalinen todellisuus ovat olleet eniten esillä viihdekäytössä. Tulevaisuudessa ne kuitenkin tuovat uusia mahdollisuuksia hoitaa asioita, tehdä töitä tai opiskella paikasta ja ajasta riippumatta. Uudet teknologiat vähentävät liikkumistarvetta ja auttavat liikenteen päästövähennyksien saavuttamisessa.
Älykkäät ratkaisut parantavat tehokkuutta ja säästävät ympäristöä
Ilmaston ja ympäristön kannalta kestävät teknologiset ratkaisut mahdollistavat yrityksille ja tuotantolaitoksille kustannussäästöjä. Uutta teknologiaa hyödyntämällä voidaan säästää energiaa ja materiaaleja. Automatisoidut tuotantojärjestelmät ja -prosessit tehostavat valmistusprosesseja ja robotiikka voi parantaa huomattavasti toimintaketjujen tehokkuutta, turvallisuutta sekä pienentää ympäristön ja ilmaston kuormitusta. Korkeariskisissä työtehtävissä työturvallisuus paranee sekä päästään käsiksi vaikeakulkuisiin paikkoihin robotiikan ja automaation avulla.
Teknologia kehittyy vauhdilla ja uuden sukupolven robotit hyödyntävät toiminnassaan tekoälyä, koneoppimista ja algoritmeja. Tulevaisuudessa myös kvanttiteknologian avulla toteutettu laskenta mahdollistaa tarkempien ennusteiden ja toimintamallien teon mm. ilmasto- ja päästömallien tai esimerkiksi kysynnän ennustamisen osalta.
Kuluttajalle koneoppinen ja tekoäly voivat tuoda selkeitä säästöjä muun muassa ruokahävikin minimoimisessa tai asuntojen ja liikkumisen energiankulutuksessa. Kodin tilojen lämmitystä tai viilennystä, ilmanvaihtoa ja valaistusta voidaan säädellä sen mukaan, milloin ja missä käytössä tila on vuorokauden ajasta riippuen. Kiinteistöjen omistajille lohkoketjuteknologiaa hyödyntävät älykkäät sopimukset - vertaiskaupparatkaisut - voisivat mahdollistaa uusiutuvilla energialähteillä, kuten aurinkopaneeleilla tuotetun ylimääräisen sähkön myymisen verkkoon ja toisille kuluttajille ilman välikäsiä.
Autonomiset ja älykkäät järjestelmät liikenteessä, logistiikassa ja liikenteen ohjauksessa parantavat liikenteen kokonaistehokkuutta, vähentävät päästöjä sekä tulevaisuudessa vapauttavat aikaa ajamisesta muihin asioihin.
Uudet teknologiat vastaavat ICT-laitteiden kiertotaloushaasteeseen
Elektroniikkalaitteiden uudelleenkäyttö ja korjaaminen vähentävät ICT-teknologioiden negatiivisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. ICT-sektorin sovellukset ja uudet teknologiat kuten koneoppiminen, algoritmit ja tekoäly voivat merkittävästi parantaa kiertotaloutta älykkäämpään suuntaan sekä edistää kustannustehokkuutta.
Datan hyödyntäminen on keskeinen keino, koska laitteita pystytään huomattavasti tehokkaammin saamaan uusiokäyttöön, kun tuotteen raaka-ainetiedot ovat helposti saatavilla. Myös elektroniikkaromun määrä ja siten raaka-aineiden kulutus voi tulevaisuudessa pienentyä, kun useita erilaisia toimintoja pystytään yhdistämään uusiin kehittyneisiin laitteisiin.
Pystymmekö tekemään oikeita valintoja?
On tärkeää, että digitaalisten ratkaisujen itse aiheuttamat negatiiviset ilmasto- ja ympäristövaikutukset saadaan minimoitua samalla, kun niiden tuomat välilliset ympäristöhyödyt edistävät osaltaan Suomen päästötavoitteiden saavuttamista.
Mikään teknologia ei toki itsessään hillitse esimerkiksi ilmaston lämpenemistä, mutta meillä on mahdollisuus päättää, että uusia digitaalisia teknologioita hyödynnetään kohteisiin, jotka toimivat myös ympäristön hyväksi. Oikein toteutettuna, käytettynä ja kierrätettynä digitaaliset ratkaisut auttavat saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteet.
Tiedon rooli korostuu tavoitteen todeksi tekemisessä. Meillä on oltava riittävästi tietoa uusista teknologioista ja niiden kestävästä käyttämisestä. Vain oikean ja riittävän tiedon avulla voimme valita teknologioita, jotka edistävät kestävää kehitystä.
Teknologioita kehittävillä yrityksillä on olennainen rooli uusien teknologioiden tuomisessa markkinoille. Uusien sovellusten ja palveluiden käyttäjät sekä niitä käyttöön ottavat yritykset ja organisaatiot lopulta ratkaisevat, tulevatko nämä teknologiat käyttöön pysyvästi ja riittävän laajasti.
Mitä enemmän ymmärrämme mahdollisuuksista vaikuttaa nousevien teknologioiden avulla ilmaston ja ympäristön hyväksi, sitä enemmän se vaikuttaa päätöksiimme ja myös tapaamme toimia.
Näillä askelmerkeillä voimme hyödyntää digitalisaation koko potentiaalin.
Jarno Ilme
Kirjoittaja on Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin kestävä ja puhdas ympäristö –verkoston johtaja.
Twitter: @IlmeJarno
Selvitys ICT-alan nousevien teknologioiden vaikutuksista ympäristön- ja ilmastonmuutokseen
VN hankeikkuna: ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategia
Kirjoittaja on jäsenenä ICT-alan ilmastostrategiaa valmistelevassa työryhmässä. Liikenne- ja viestintäministeriön johtama työryhmä kartoittaa ICT-alan ilmasto- ja ympäristövaikutukset Suomessa ja suosittelee keinoja, joilla vaikutuksia voidaan hallita. Digitalisaation avulla voidaan vähentää päästöjä muilla aloilla, kuten liikenteessä, energiantuotannossa, teollisuudessa ja maataloudessa. Toisaalta tarvitaan lisää tietoa ICT-alan päästöistä, koska ala on kasvanut voimakkaasti ja sen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ovat jääneet vähälle huomiolle verrattuna muihin sektoreihin. Työryhmän loppuraportti valmistuu vuoden 2020 lopulla.
