Mitä Brexit opettaa meille huomisesta?

Brexit on politiikan hälytyskello. Britannian talous on ollut hyvässä kasvussa, työttömyys laskussa ja politiikka tukenut sääntelyn purkua ja pyrkinyt edistämään uudistumista, niin kansallisesti kuin osana Euroopan Unionia.

Kehityksestä huolimatta Britannian kansalaisissa on syntynyt epäluottamus politiikkaa kohtaan ja kansa on jakautunut – maahanmuutto, puheet kasvavasta integraatiosta sekä politiikan eliitin kansalaisille heittämä haaste ovat synnyttäneet epäluuloa kansalaisissa. Eurooppavastaisuus on kasvussa monessa maassa.

Brexit on synkistä näkymistä ja ennusteista huolimatta myös mahdollisuus. Mahdollisuus Euroopalle herätä huomaamaan muutosten tarpeen olevan Unionille suuri. Tarve uusille pelisäännöille on ilmeinen. Eurooppa tarvitsee yhä vahvan sisämarkkinan, työvoiman ja tavaran vapaan liikkuvuuden, yhteisiä toimia elinvoimaisuuden edistämiseksi sekä yhteisiä oikeuksia ja velvollisuuksia. Rinnalle tarvitaan myös enemmän kansallista liikkumatilaa, jolla mahdollistetaan innovaatioiden syntymistä, teknologian kehittymistä, ihmisten sujuvaa arkea sekä luonnollista kilpailua osaamisesta ja kasvusta.

Tämä on mahdollisuus Suomelle ja Pohjoismaille, jotka ovat olleet edelläkävijöitä digitalisaation ja teknologian kehityksessä. Digitalisaatio murtaa perinteisiä sektoreita ennen näkemättömällä tavalla, usein yritysten ja yhteisöjen toimesta, jotka tulevat perinteisen liiketoiminnan ulkopuolelta. Näin on käynyt medialle, näin on käymässä liikenteelle. Suomen tele- ja finanssisektorit ovat osoittaneet, että siirtymällä edelläkävijänä mobiili palveluihin, voi luoda jatkuvasti uutta kasvua lisääntyvillä palveluilla ja applikaatioilla.

Suomella on käsin kosketeltavissa olevia mahdollisuuksia kasvuun. Digitalisaation myötä mobiiliosaamisen arvo on merkittävä. Alustatalouden syntyminen digitalouden seurauksena mahdollistaa aivan uudenlaisen kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen mahdollisuuden. Jakamistalous luo mahdollisuuden työllisyyden tasaisemmalla jakautumisella ja harmaata taloutta torjutaan entistä tehokkaammin sähköisillä palveluilla ja maksuvälineillä. Digitalisaation myötä luodaan uusia markkinoita ja mahdollistetaan uutta yrittäjyyttä väljentämällä sääntelyä. Uutta kasvua saadaan uudistamalla perinteiset viranomaisvetoiset toimialat kuten liikenne, sote ja koulutus.

Liikennekaari on Euroopassa ainutlaatuinen lainsäädäntöhanke, joka velvoittaa liikennesektorin avautumaan digitaalisille palveluille avaamalla tietorajapintoja julkiselle ja yksityiselle palvelun tuottajalle, asettaen asiakkaan ja asiakkaan tarpeet palvelun lähtökohdaksi. Liikennekaaren tavoite on luoda alustatalouden kautta yhteiset pelisäännöt ja markkinat sekä mahdollistaa uudenlaisten liikenteen palveluoperaattoreiden syntymistä.
Tavoitteena ovat myös edellytykset, jossa jokainen meistä voi halutessaan siirtyä itsepalvelusta (autoilusta) palveluiden (joukkoliikenteen) piiriin. Näin mahdollistamme uutta yrittäjyyttä, työllisyyttä, kasvua, kilpailukykyä ja parempia palveluita koko maahan. Kutsuliikennettä, tavaroiden, henkilöiden ja postin yhteiskuljetuksia.

Liikennekaari onnistuessaan vähentää liikenteen päästöjä vuoteen 2030 mennessä merkittävästi ja synnyttää uutta toimintaa toimialalle, jolla ei ole juurikaan nähty merkittäviä palveluinnovaatioita ja jossa sääntely on estänyt liikennemuotojen välistä kehitystä.

Lainsäädäntöhankkeena Liikennekaari pyrkii jättämään riittävästi tilaa innovaatioille, teknologian kehitykselle ja osapuolten keskinäisille sopimisille.

Tavoitteena on uudenlainen lainsäädäntö kulttuuri, joka antaa kasvulle tilaa, eikä ylisääntele toimialaa. Samalla huolehditaan tiukalla yleislainsäädännön noudattamisvelvoitteella vastuista kolmansia osapuolia, ympäristöä ja turvallisuutta kohtaan, esimerkiksi kuluttajasuojan osalta.

Liikenne tuo yhteiskunnalle merkittävän määrän tuloja, joista vain osa kohdistuu liikenteen tarvitsemiin investointeihin. Liikenne palveluna konsepti mahdollistaa siirtymisen veroista maksuihin, asiakas maksaa saamastaan palvelusta. Tämä mahdollistaa uusia rahoitusmalleja infrainvestoinneille. Kasvavat investointitarpeet verkkoihin, väylien ja viestinnän osalta ovat yhteinen tavoite Euroopassa. Vain riittävillä investoinneilla voimme turvata tulevaisuuden kilpailukykymme logistiikassa, tavaravirroissa, ihmisten liikkuvuudessa ja viestinnässä.

Luomalla innovaatioita joilla rahoitusmalleja yhteiskunnassa voidaan uudistaa, voimme osaltamme olla luomassa uudenlaista Eurooppaa.
Brexit jättää Eurooppaan pitkäksi aikaa jälkiä tuleville sukupolville. Meidän on nyt kuitenkin kannettava vastuuta ja tehtävä uudistuksia, jotka vievät Suomea, Pohjoismaita ja Eurooppaa eteenpäin, kunnioittaen viestiä jonka olemme saaneet. Se vaatii meiltä kaikilta rohkeutta.

Nyt ei ole aika laittaa kapuloita rattaisiin, vaan ottaa kaikki osaaminen käyttöön ja tehdä viisaita päätöksiä. Siihen tarvitsemme luottamusta ja sen vastineeksi meidän on annettava läpinäkyvyyttä ja jatkuvaa dialogia.

Suomen tie ei ole Brexitin tie, mutta me voimme oppia siitä – tarve uusille pelisäännöille on ilmeinen!

Anne Berner liikenne- ja viestintäministeri

 

Julkaistu osoitteessa anneberner.fi 28.06.2016. Julkaistu LVM:n Impulssi-blogissa 22.05.2018.