Ministerit Berner ja Simson: Helsingin ja Tallinnan välinen tunneli tärkeä tulevaisuuden suurhanke

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner ja Viron talous- ja infrastruktuuriministeri Kadri Simson tapasivat Helsingissä 30.11.2018. Tapaamiseen osallistuivat myös Helsingin kaupungin pormestari Jan Vapaavuori ja Tallinnan varapormestari Andrei Novikov.

Suomi ja Viro ovat yksimielisiä siitä, että Helsingin ja Tallinnan välisen tunnelin selvittämistä tulee jatkaa. Sen suunnittelu on tehtävä huolella ja yhteistyössä.

Suomen liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner toteaa, että tunnelilla olisi laajat sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset.

- Helsingin ja Tallinnan välinen tunneli olisi merkittävä asia koko Euroopalle. Yhdessä Rail Baltican kanssa tunneli muodostaisi nopean yhteyden Keski-Eurooppaan ja myös Aasiaan. Tässä hankkeessa tarvitaan äärimmäisen hyvää suunnittelu- ja taustatyötä, ja se tulee tehdä kaikissa vaiheissa tiiviissä yhteistyössä Viron kanssa, sanoo ministeri Berner.

- Sekä Viro että Suomi tunnetaan maailmalla digitaalisista innovaatioistaan ja korkeatasoisesta koulutuksesta ja uskon, että voimme yhdessä päästä pitkälle ja vahvistaa toistemme kilpailukykyä. Maiden välinen kiinteä yhteys tukisi vahvasti esim. työvoiman, koulutuksen, terveydenhuollon helpompaa liikkumista, sanoo Viron talous- ja infrastruktuuriministeri Kadri Simson.

Tapaamisessa Suomi ja Viro olivat yhtä mieltä seuraavista asioista:

- Hanketta tulee edistää yhdessä Suomen ja Viron valtioiden sekä Helsingin ja Tallinnan kaupunkien kanssa.

- Tunnelihanke tarjoaa mahdollisuuden edistää kaksoiskaupunkiajattelua ja synnyttää tiiviimpää, yhteistä työmarkkina-aluetta Helsingin ja Tallinnan välille. Helsinki ja Tallinna voisivat yhdessä muodostaa noin 1,5 miljoonan asukkaan talousalueen.

- Helsingin ja Tallinnan välistä tunnelia tulee suunnitella niin, että se kytkeytyy optimaalisesti muuhun liikennejärjestelmään. Tunnelia tulee suunnitella osana joukkoliikennettä sekä tavara- ja henkilöliikennettä.

- Helsingin ja Tallinnan välinen tunneli on suurhanke, jonka toteuttaminen edellyttää rahoitusta useasta eri lähteestä. EU-rahoituksen lisäksi tarvitaan rahoitusta yksityissektorilta ja valtioilta.

- Suomen ja Viron ympäristöministeriöt pitävät tärkeänä, että maat koordinoivat ympäristövaikutusten arviointien tekemisen molemmissa maissa. Tähän voi kulua aikaa noin 5-6 vuotta.
 

- Jotta tunneli vahvistaisi koko pääkaupunkiseudun ja koko maan kansainvälistä kilpailukykyä sekä globaalia saavutettavuutta, on oleellista että se tavoittaa olemassa olevan liikennejärjestelmän solmupisteitä ja yhdistää kaksi suurinta kaupunkikeskustaa, Helsingin ja Tallinnan. Vain näin voidaan varmistaa taloudellisten ja muiden hyötyjen toteutuminen, toteaa Helsingin kaupungin pormestari Jan Vapaavuori.

- Meillä on jo nykyisin paljon yhteisiä projekteja, joiden avulla edistämme Tallinna-Helsinki-kaksoiskaupunkiajattelua. Pian on mahdollista puhua integroiduista julkisista palveluista, kuten yhteisistä liikennepalveluista. Tunneli olisi valtava askel eteenpäin. Sen myötä Talsingista voisi tulla yksi Itämeren alueen johtavista talouskeskuksista, sanoo Tallinnan varapormestari Andrei Novikov.
 

Suomi valmistautuu liittymään Rail Balticaa koordinoivaan yhteisyritykseen

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner kertoo Suomen sitoutuvan tiiviimmin Rail Balticaan.

- Rail Baltica on tärkeä uusi reitti Suomen kuljetuksille keskeisille markkina-alueille. Suomi on siksi päättänyt valmistautua liittymään osakkaaksi Rail Balticaa koordinoivaan yhteisyritykseen RB Rail AS, jotta hankkeen valmistuminen nopeutuisi, toteaa Berner.

Suomi on kuitenkin asettanut mukaantulolle ehtoja. RB Rail AS -yhteisyrityksen tulee vastata kaikkien koko hanketta koskevien asioiden koordinoinnista, esimerkiksi EU-rahoituksen tulee kulkea sen kautta. Kilpailutuksille tulee laatia hankintojen läpinäkyvyyden takaavat ohjeet. Yhtiön johto ja hallinto tulee saada ammattimaiselle tasolle.

Faktaa Rail Balticasta:

- Rail Baltica on liikennehanke, jossa rakennetaan ratayhteys Varsovasta Baltian maiden läpi Tallinnaan. Rail Baltica kuuluu EU:n TEN-T -ohjelman ydinverkkoon.

- Rail Baltica -radan hinnaksi on arvioitu noin 6 miljardia euroa, josta pääosa tulisi EU:n koheesiomäärärahoista.

- Yhtiötä on toistaiseksi rahoitettu osakepääoman vuotuisin korotuksin. Yhtiön osakepääoma on noin 8 miljoonaa euroa. Suomen osuus tästä olisi noin 25 prosenttia.
 

Lisätietoja:

ylijohtaja Sabina Lindström, Suomen liikenne- ja viestintäministeriö, p. 040 527 6103

yhteysjohtaja Inga Nyholm, Helsingin kaupunki, p. 040 760 5524