Ministeri Ranteen puhe liikenne- ja viestintäfoorumissa 2023

Hyvät liikenne- ja viestintäfoorumin osallistujat, hyvä yleisö.

Liikenne- ja viestintäministeriö on Suomen liikenne- ja viestintäpolitiikan kehto. 

Me valmistelemme oman hallinnonalamme poliittiset ja strategiset linjaukset ja lainsäädännön istuvan hallituksen ohjelmaa noudattaen. Ohjaamme virastojamme Väylää, Traficomia ja Ilmatieteenlaitosta ja yhtiöitämme niin, että niiden tavoitteet ja toiminta ovat linjassa hallitusohjelman kanssa. 

Vain osa valtavan laajasta työstämme näkyy ulospäin, sillä meille kuuluvat paitsi kaikki näkyvät väylät maalla, meressä ja ilmassa, myös esimerkiksi avaruustutkimus, digitalisaation edistäminen, valtion kyberturvallisuusjohtaja alaisineen, ratayhtiöiden omistajaohjaus, tiedon saatavuuden edistäminen, tietoa hyödyntävän liiketoiminnan hallittu ja turvallinen mahdollistaminen, datatalouden edistäminen, viestintäverkkojen ja -palveluiden tietoturvallisuuteen liittyvä lainsäädäntö ja strategiatyö, sähköisen viestinnän tietosuojan valvominen yhdessä tietosuojavaltuutetun kanssa, tie-, raide-, meri- ja lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvä lainsäädäntö ja myös valvontatyötä. 

Vastaamme kaikkien liikenne- ja viestintäverkkojen ja väylien sekä verkkomarkkinoiden toimivuudesta. 

Tehtäväkenttämme on hengästyttävä ja vaikuttava.

Jokaisen kansalaisen arki nojautuu joka päivä, jollain tavalla, liikenne- ja viestintäministeriön työhön. 

Jokaisella kansalaisella on mielipide ja kokemuksia liikenne- ja viestintäministeriön rootelista. 

Kun hallitusohjelmaa lukee liikenne- ja viestintäministeriön silmälasit päässä, näkee kirkkaasti, minkälainen rooli meillä on hallitusohjelman toimeenpanossa.

Liikenne- ja viestintäministeriö on koko Suomen ministeriö. 

Meillä ei ole suosikki-ilmansuuntaa, -lobbaria, -sidosryhmää, -kaupunkia tai -maakuntaa. 
Me johdamme ja teemme päätöksiä faktojen pohjalta, emme tunteella. Vaikutusarvioinnit, selvitykset, analyysit ja excel-taulukot ovat meille hyviä renkejä.

Tavoitteenamme on, että kartalta näkyy hallituskauden lopulla tasapainoisesti ja mahdollisimman tasapuolisesti vahvistettu Suomi. 

Liikenne- ja viestintäministeriö on tarkan euron ministeriö. 

Käytämme työaikamme ja resurssimme mahdollisimman vaikuttavasti Suomen hyväksi. Pistämme asioita tärkeysjärjestykseen ja ratkaisemme ongelmia yhdessä niin pitkälle kuin mahdollista pyytämättä valtiovarainministeriöltä lisärahaa. Pidämme työstämme, tuemme toisiamme ja parannamme juoksuamme koko ajan.

Tavoitteena on parantaa kuntoamme niin, että saamme pienemmilläkin resursseilla aikaiseksi enemmän. 

Liikenne- ja viestintäministeriö on verkkojen ja väylien vaalija. 

Me varmistamme, että tieto, tavarat ja ihmiset liikkuvat joka päivä sujuvasti, turvallisesti ja kohtuullisin kustannuksin. Jos nettiyhteydet tai sillat romahtavat, romahtavat nopeasti myös talous, turvallisuus, huoltovarmuus ja koko arki. Jokaisen liikenne- ja viestintäministeriön rattaan onkin toimittava sujuvasti kaikissa tilanteissa.

Olemmekin väylien ja verkkojen rakentajia, ylläpitäjiä, suojelijoita, valvojia, kehittäjiä ja korjaajia myös ääritilanteissa. 

Tavoitteenamme on huolehtia puitteista, joissa yksilöt, yrittäjät ja yhteisöt voivat kasvaa, vahvistua ja menestyä turvassa. 

Liikenne- ja viestintäministeriö on siis hyvin säntillinen ministeriö, kiinni arjessa ja jalat maassa. 

Me noudatamme hallitusohjelmakirjauksia ja hallitusneuvottelujen taustapapereissa sovittuja asioita. Täydennämme niitä olemassa olevien rahojen ja resurssien puitteissa niin, että esimerkiksi infrahankkeita saadaan liikkeelle koko Suomessa. 

Me emme kuvittele, että kaikki muuttuisi hetkessä paremmaksi niukan talouden ja taantuman varjossa. Me teemme kuitenkin omalta osaltamme parhaamme vahvistaaksemme kotimaatamme, huoltovarmuutta, turvallisuutta, kansalaisten arkea ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.

Hallitusohjelmasta ja ajasta sen kirjoittamisen jälkeen käy yksiselitteisesti selväksi, että Suomen julkinen talous on syvissä ongelmissa ja maamme on vaarallisesti velkaantuva, eikä näköpiirissä ole pelastavaa talouskasvua. 

Suomi on siirtynyt julkisen velan kasvun suhteen Pohjoismaiden tasosta Välimeren maiden tasolle.

Onkin itsestään selvää, että liikenne- ja viestintäministeriö osallistuu omalta osaltaan julkisen talouden tasapainottamiseen. Me osallistumme säästötalkoisiin ja laskemme ministeriömme investointirahoitustasoa 720 miljoonalla vuosina 2024-2027. 

Tarkan euron ministeriössä ei tuhlailla ja näytämme tässä mallia joka päiväisessä arjen työssämme. Täältä ei lennellä ykkösluokassa muuten vain muihin maihin juttelemaan tai antamaan poskisuudelmia. Täältä matkustetaan vain työreissuille, Suomen asioita hoitamaan ja Suomen etua ajamaan. Täällä ei pidetä kokouksia kokoustelun vuoksi, vaan aiheesta ja Suomen asioiden hoitamiseksi. 

Tarkempi rahojen käyttö vakiinnutetaan kautta linjan. Edellytämme tätä koko hallinnonalaltamme ja kolmelta virastoiltamme, Traficomilta, Ilmatieteenlaitokselta ja Väylävirastolta ja jokaiselta ohjaamaltamme yhtiöltä. Jokaisen ammattilaisen, asiantuntijan ja esimiehen on omalta osaltaan huolehdittava siitä, että käytettävissä olevat rahat ja työaika hyödynnetään kansalaisten kannalta mahdollisimman vastuullisesti ja vaikuttavasti. 

Meidän on edelleen skarpattava vaikutusarvioinneissa, kilpailutuksissa ja riskienhallinnassa. Tavoitteena on estää entistä paremmin hankkeiden kustannusylityksiä. Jokaisen liikenne- ja viestintäministeriön rattaan on toimittava sujuvasti kaikissa tilanteissa.

Hallitusohjelmassa on myös kirjaus, jossa todetaan, että hallitus sitoutuu vastaamaan päästövähennystavoitteisiin siten, että se ei omilla päätöksillään tai politiikkatoimillaan nosta kansalaisten arjen kustannuksia tai heikennä elinkeinoelämän kilpailukykyä. Tämä on hallituksen yksi perälauta ja se vaikuttaa liikenne- ja viestintäministeriön sektorilla vahvasti. Tämänkin kirjauksen taustalla on kestävä talous.

Luotamme teknologiaan ja haluamme vähentää päästöjä, mutta päästövähennykset on toteutettava teknistaloudellisesti kestävästi niin, että pikkuhiljaa jokaisella autoilevalla suomalaisella on varaa vähäpäästöiseen autoon. Me myös vähennämme päästöjä nykyisen infran välityskykyä ja kuntoa parantamalla. Me emme aja Suomea liikenneköyhyyteen vaan laskemme polttoaineen ja palkansaajan verotusta. Kohennamme ostovoimaa. 

Talouteen liittyy myös liikenteen rahoituksen ja verotuksen kokonaisuudistus, jonka käynnistämme yhdessä valtiovarainministeriön kanssa. 

Tavoitteena on rahoituspohjan tarkistaminen, oikeudenmukaisempi verotus, kerättyjen rahojen parempi ja vaikuttavampi kohdistaminen. 

Vaikka noudatamme tiukkaa talouskuria ja laskemme investointirahoitustasoa hallituskauden aikana, toteutamme lähes kolmella miljardilla liikenneinvestointeja, joilla rakennetaan koko Suomeen kasvun edellytyksiä. Nämä eurot kohdistetaan kansalaisten ja elinkeinoelämän kannalta tärkeisiin väylähankkeisiin ja korjausvelan purkuun kaikkialla Suomessa. Vahvistamme kansantaloutta luomalla työnteolle, yrittäjyydelle, teollisuudelle paremmat edellytykset. 

Yli puoli miljardia tästä kolmen miljardin investointipotista pistetään huonossa kunnossa olevien teiden ja siltojen korjaamiseen. 

Vauhtiin pääsimme jo ensimmäisessä budjetissamme ja lisätalousarviossamme. Useille tärkeille liikennehankkeille ympäri Suomea osoitettiin määrärahaa. Korjausvelan purkuun kohdistetaan ensi vuonna jopa 250 miljoonaa euroa. 

Korjausvelan kasvun taittaminen, pysäyttäminen ja pienentäminen onkin yksi keskeisistä päämääristämme, mutta se ei onnistu yhdessä hallituskaudessa vaan siihen tarvitaan pidempi aika. Aivan kuten julkisen velan kasvun taittamisessa, pysäyttämisessä ja vähentämisessäkin. Jos ja kun onnistumme oikein hyvin, meillä on mahdollisuus saada korjausvelan kasvun lähes pysähtymään hallituskauden loppuun mennessä.  

Vaikka ensimmäinen budjetti olikin hyvä, puuttui investointilistalta useita tärkeitä hankkeita, joiden edistämiseksi teemme parhaamme. Budjetteja ja lisätalousarvioita riittää vielä vuosiksi eteenpäin. 

Päivitämme jatkuvasti tietoja, joiden pohjalta täydennämme investointilistaamme. Liikenneturvallisuutta ja huoltovarmuutta korostetaan useissa hankkeissa. Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma, Liikenne 12, tarjoaa erittäin hyvän faktapohjan investointien priorisoinnille, ja suunnitelman päivitys käynnistetäänkin aivan lähiaikoina. Siitä saamme entistä paremman pohjan vaikuttavien hankkeiden priorisoinnille ja edistämiselle.

Liikenne- ja viestintäministeriölle esitetään loputtomasti toiveita tärkeistä hankkeista, joista vain osa kyetään toteuttamaan. Meihin purevat näiden toiveiden osalta parhaiten faktat, eivät haaveilut ja hattarat. 

Tavoitteemme on joka tapauksessa, että voimme esitellä hallituskauden lopussa Suomen kartan, jossa näkyy mahdollisimman tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti Suomea vahvistavia infrahankkeita. Ehkä jokunen toivehanke, josta ei ole hallitusohjelmassa mustaa valkoisella, etenee myös sille kartalle. 

Olemme muuttaneet hallitusohjelman mukaisesti strategiaa EU-hankehakemusten osalta. Haemme rahoitusta hankkeillemme laajalla rintamalla, vähemmän yksityiskohtaisesti, mutta vakuuttavin perusteluin. Tämä on todettu vaikuttavaksi rahansaalistustavaksi. 

Infrahankkeiden osalta on kuitenkin aina muistettava, että varsinaiseen infrarakentamiseen voi saada enintään 30% rahoitusosuuden EU:lta. Toki kaikki on kotiin päin, mutta emme voi tukeutua EU-rahojen varaan vaan hankkeiden hyöty-kustannussuhteiden on oltava kohdillaan, eikä velaksi tule investoida jatkossakaan. 

Euroopan unionin CEF Verkkojen Eurooppa -välineen (Connecting Europe Facility) rahoitus hyödynnetään täysimääräisesti ja rahoitusta yritetään saada erityisesti sotilaallisen liikkuvuuden hankkeisiin. Rahaa on mahdollista saada liikenne-, energia- ja tietoliikenneverkkojen kehittämiseen. 

Korjattavaa riittää myös palveluissa.

Parannamme arjen palveluja perusteellisten selvitysten pohjalta ja kohdistamalla tehokkaita täsmäkorjauksia sinne, missä niitä tarvitaan. 

Moni työ onkin jo hyvässä vauhdissa. 

Vahvistamme kuluttajien luottamusta taksiliikenteeseen. Parannamme yrittäjien, kuljettajien ja asiakkaiden turvallisuutta. Tavoitteena on tehdä nopeasti vaikuttavia korjauksia. Työ on käynnissä ja siinä tarkastellaan muun muassa koulutus- ja pätevyysvaatimuksia, valvontaa ja viranomaisyhteistyötä. 

Meillä on valmistelussa mikroliikkumisen turvallisuuden parantamiseen liittyvä lainsäädäntötyö, jossa muun muassa sähköpotkulaudat on otettu syyniin. 

Yhteinen tavoitteemme nollasta liikennekuolemasta vuonna 2050 saavutetaan kun kaikki toimimme vastuullisesti. Työskentelemme yhdessä kohti tavoitettamme ja korostamme erityisesti nuorten liikenneturvallisuuden kohentamista yhdessä sidosryhmien kanssa. Tämä työ aloitettiin erittäin hyvällä pyöreän pöydän keskustelulla pari viikkoa sitten.

Myös kansallisen lentoliikennestrategian laatiminen on jo työstössä ja sitä varten kootaan laajasti tietoa. Tavoitteena pitkäjänteinen suunnitelma, joka pohjautuu raakoihin ja rehellisiin tosiasioihin muuttuneessa maailman tilanteeseen. Huoltovarmuutta sekä viennin ja matkailun tarpeita korostetaan. 

Luomme pitkän aikavälin näkymän kotimaan raideliikenteelle. Laadimme nykytilanneanalyysin, jossa huomioidaan toimintaympäristön muutokset ja arvioidaan VR:n roolia. Hyödynnämme markkinoita siellä, missä on aito kilpailutilanne.  

Kaikessa kehittämistyössä hyödynnetään digitalisaatiota ja edistetään automaatiota.

Maailmanpoliittinen tilanne ja uusien teknologioiden kehittyminen edellyttävät myös uudistumista ja toimintatapojen tehostamista ja kehittämistä. 

Vahvistamme omalta osaltamme kokonaisturvallisuutta ja huoltovarmuutta maalla, vesillä ja ilmassa. Viestinnässä ja verkoissa. 

NATO-Suomi vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä, ja tehostaa ennakkovaikuttamista EU:ssa. Pohjoismaista sekä arktista ulottuvuutta painotetaan. Suomen strategista sijaintia ja roolia, saarimaisuutta ja muita erityisiä ominaispiirteitä korostetaan entistä enemmän EU-vaikuttamisessa. Merenkulun ja kumipyöräliikenteen rooli elinkeinoelämässä ja viennissä korostuu. 

Kyber- ja tietoturvallisuuden rooli korostuu.  

Päivitämme kansallisen kyberturvallisuusstrategian ja toteutamme kyberturvallisuuden kehittämisohjelmaa. Yhteiskunnan kriittisten toimialojen tietoturvaa parannetaan Tietoturvan ja tietosuojan parantaminen yhteiskunnan
kriittisillä toimialoilla -työryhmän (TITUKRI) loppuraportin mukaisesti. Olennaista on yritysten ja kansalaisten tietosuoja- ja kyberosaamisen parantaminen. Kyber- ja tietoturvallisuuden tulee olla sisään rakennettu kaikessa toiminnassa. 
 
Hallitusohjelman tärkeät kirjaukset valmiuslain uudistamisesta, kriisinkestävyyden ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden vahvistamisesta sekä huoltovarmuudesta koskevat myös liikenne- ja viestintäministeriötä. Näkyvän ja näkymättömän kriittisen infran on toimittava myös poikkeusoloissa. Kiinnitämme tähän erityistä huomiota. 

Painotan tähän loppuun vielä sitä, että julkisen talouden tervehdyttäminen on välttämätöntä, jotta meillä olisi tulevaisuudessa varaa huolehtia kaikkein tärkeimmistä; turvallisuudesta ja ydinpalveluista. 

Tuottavuutta on kohennettava ja enemmän tuloksia on saatava aikaiseksi pienemmällä panoksella. Tasapainoinen julkinen talous luo vahvan pohjan terveelle talouskasvulle ja sen avulla ja ahkeralla työllä nousemme takaisin oikeiden hyvinvointivaltioiden joukkoon. 

Liikenne- ja viestintäministeriöllä ja koko hallinnonalalla on erittäin hyvät mahdollisuudet olla tässä työssä esimerkillinen joukkue. Meillä on siihen paitsi osaamista myös halua. Se on myös meidän velvollisuutemme.

liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne
puhe liikenne- ja viestintäfoorumissa 2023