Mikä teknologia autojen viestintään?
Vuodesta 2011 alkaen EU:n komissio on kehittänyt autojen välisiä turvallisuustietoviestejä. Viesteillä pyritään luomaan ratkaisu, jossa autot kertovat toisilleen aikeistaan ja ongelmistaan, kuten omasta sijainnistaan ja nopeudestaan sekä havaitsemastaan liukkaasta tiestä tai tietyöstä.
Vuonna 2014 käytössä oli vain yksi teknologia, jonka varaan ensimmäisiä viestipalveluja alettiin rakentaa EU:ssa. Tämä teknologia on wifi-pohjainen, autoihin ja tienvarsiin asennettava ITS-G5.
Viestipalveluja on kuitenkin samaan aikaan kehitetty teollisuusvetoisesti myös tukeutuen mobiiliverkkoteknologiaan. Taustalla on ajatus, että näin turvallisuusviestejä voidaan välittää edullisemmin ja kattavammin myös pyöräilijöille, kävelijöille ja vanhempiin autoihin älypuhelinten kautta. Mobiiliverkkoratkaisu tukee myös liikkumisen palvelujen ja sovellusten integroimista osaksi auton käyttöä.
Suomen ja Pohjoismaiden yhteistyöllä kehitetty vaihtoehtoinen ratkaisu on se, että turvallisuusviestipalvelut toteutetaan hyödyntämällä nykyisiä 3G- ja 4G-verkkoja. Tämä on nyt valmiina otettavaksi käyttöön. Lisäksi markkinoille on jo tulossa täysin wifi-pohjaisen ITS-G5:n korvaava, globaalisti standardoitua lyhyen kantaman mobiiliteknologiaa hyödyntävä LTE-V2X, joka on yhteentoimiva myös nykyisten 3G- ja 4G -verkkojen sekä tulevaisuuden 5G-ratkaisujen kanssa.
Euroopassa komissio puskee kuitenkin eteenpäin säädöstä, jossa wifi vahvistetaan eurooppalaiseksi autojen kommunikaation harmonisoiduksi perusteknologiaksi, johon kaikkien muiden viestintäratkaisujen tulee Euroopassa mukautua.
Globaalilla tasolla kilpailijat ovat ymmärtäneet tilanteen hyvin. USA:n ja Aasian tekemät päätökset perustuvat liikenteen sektoria laajempaan kokonaisvaltaiseen näkemykseen. Ne luovat polun mobiiliverkkoteknologian ja 5G:n hyödyntämiselle myös kommunikoivien autojen osalta.
Liikenteen automaation ja digitalisaation edistämisessä on yksittäisen teknologian menestymisen sijaan kyse Euroopassakin ennen kaikkea siitä, että kotimarkkinat luovat kysyntää, ja että mahdollistetaan uusi kasvu älykkäiden järjestelmien ja ”kaiken internetin” kynnyksellä.
Autojen kommunikaatioratkaisut ovat automaattiliikenteen ja liikkumisen palveluiden kulmakiviä ja määrittelevät ne toimintamallit ja toimijat, joiden ympärille liikenteen automaation ja digitalisaation satojen miljardien kasvuekosysteemit ja arvoketjut alkavat rakentua. Lainsäätäjän ei tulisi tehdä päätöksiä voittajateknologiasta.
Suomi yhdessä harvalukuisten kumppanimaiden ja teollisuuden kanssa on sinnikkäästi pitänyt esillä EU:ssa mobiiliverkkoteknologioiden hyödyntämiseen perustuvien ratkaisujen liikkumatilaa EU-säädöksissä, sekä laajemmin 5G:n mahdollisuuksien hyödyntämistä liikenteen sektorilla.
Suomessa on oltu siilojen purkamisessa liikkeellä ajoissa. Tehdyt säädösuudistukset liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla sekä uusi perustettu Liikenne- ja viestintävirasto parantavat mahdollisuuksiamme vaikuttaa kehitykseen Euroopassa ja globaalilla tasolla. Liikenteen eurooppalaisissa siiloissa uuden sukupolven langattomien viestintäteknologioiden ominaisuuksia tunnetaan kuitenkin edelleen huonosti, ja työtä ymmärryksen lisäämiseksi on tehtävä kaikilla tasoilla.
Matka on vielä pitkä ja vaatii suomalaista sisua ja periksiantamattomuutta. Komissio antoi kiistellyn asetuksen autojen viestipalveluista 13.3.2019. Komission suuntaa ei muuttanut edes se, että sekä tele- että autoteollisuuden edustajat kirjelmöivät komission puheenjohtajalle Junckerille ja vaativat teknologianeutraalin säädöskehyksen turvaamista, ja että telekomissaari Ansip asettui puolustamaan teollisuuden kantaa.
Nyt jäljellä on enää mahdollisuus, että neuvosto tai parlamentti käyttävät veto-oikeuttaan ja estävät asetuksen voimaansaattamisen. Suomen ja teollisuuden aktiivinen vaikuttamistyö on tuottanut tulosta: Euroopan parlamentin liikennevaliokunta äänesti komission esitystä vastaan.
EU-parlamentti äänestää asiassa tänään 17.4. Jäsenmaiden enemmistö ei päätöksen merkitystä tulevaisuuden liikenteelle ole ymmärtänyt, ja tällä hetkellä näyttää siltä, ettei neuvosto asetu komissiota vastaan. Päätöksistä riippumatta Suomi jatkaa työtä 5G:n mahdollistamisen eteen.
Maria Rautavirta
Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeriön tietoliiketoimintayksikön johtaja
