Matkalla Kiinaan – Suomesta dataliikenteen solmukohta

Jos haluamme digitalisaation tuomia palveluja, etuja ja hyötyjä, tarvitsemme myös tietoliikenneinfran, joka tekee digitalisaatiosta mahdollista. Huipputehokkaat, toimintavarmat ja optimoidut tietokaapelireitit mahdollistavat tässä ketjussa meille sekä investointeja merkittäviin datakeskuksiin että niiden tuomaa hyötyä koko Suomelle.

Koillisväylän kautta Aasiasta Eurooppaan vedettävän tietoliikennekaapelin toteutuminen mahdollistaisi Suomen aseman kansainvälisen dataliikenteen solmukohtana. Suomen maantieteellinen sijainti on kaapelin kannalta optimaalinen, sillä sekä Norjan että Venäjän puolelta käyttökelpoisimmat reittivaihtoehdot kulkisivat Suomen kautta. Kaapelihankkeeseen onkin suhtauduttu myönteisesti kaikissa keskeisissä valtioissa.

Koillisväylän kaapelin toteutumista edesauttaisi merkittävästi uusi kaapelireitti Oulusta ja Torniosta Helsinkiin, sopivien haaroittumispisteiden kautta. Reitti parantaisi Suomen kilpailukykyä kansainvälisen dataliikenteen risteyspisteenä sekä vähentäisi suomalaisen tietoyhteiskunnan haavoittuvuutta.

Suomella on erinomainen tilaisuus hyötyä merkittävistä datakeskusten investoinneista. Copenhagen Economicsin selvityksen mukaan Suomen tietotekniikkateollisuus pystyy kasvamaan nykyisestä 11 200 työllistävästä ja 800 miljoonaa euroa BKT:hen tuovasta teollisuudenalasta 33 000 työpaikkaan ja 2,3 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä.

Datakeskusten tarjoamaa teknologiaa tarvitsevat niin suuret kuin pk-yrityksetkin, jo nykyisiin ja ennen kaikkea tuleviin tarpeisiinsa.

Elinvoimaisesta datakeskusteollisuudesta hyötyvät myös muut teollisuudenalat investointien ja yritysten toiminnan kehittymisen kautta. Mahdollisuudet on tunnistettu myös muissa Pohjoismaissa ja esimerkiksi Ruotsiin kohdistuu yli kaksinkertainen määrä datakeskusinvestointeja Suomeen verrattuna. Suomen tavoitteena onkin nousta Ruotsin tasolle investointien määrässä.

Suomen verkkoinfrastruktuuri on rakennettu pääosin 1990-luvulla sekä 2000-luvun alussa, eikä nykyinen verkko vastaa enää kasvavan tietoliikenteen tarpeita. Jos haluamme olla datateollisuuden kärkimaa, meidän on panostettava myös tiedon käsittelyn ja liikkumisen edellytyksiin – datakeskusinvestointeihin ja niitä mahdollistavaan verkkoinfrastruktuuriin.

Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri

 

Julkaistu osoitteessa anneberner.fi 12.05.2017. Julkaistu LVM:n Impulssi-blogissa 22.05.2018.