Mahdollisuuksien taajuuksilla
Kaikki sähköistä viestintää keskeisimmin koskettavat säännökset on koottu sähköisen viestinnän palveluista annettuun lakiin. Aiemmin tietoyhteiskuntakaaren nimellä tunnetun järkäleen ensimmäiseen pykälään on kirjattu ydintehtävämme; viestintäverkkojen ja viestintäpalvelujen saatavuuden ja laadun varmistaminen.
Toisena lakiin kirjattuna tavoitteena, ja myös viranomaisen keinona sekä televisio- ja radiolähetysten että langattomien puhe- ja laajakaistapalvelujen saatavuuden varmistamiseksi, on radiotaajuuksien tehokkaan käytön turvaaminen.
Taajuudet ovat viestintäverkkojen polttoainetta. Pyrimme tarjoamaan tätä arvokasta ja rajallista polttoainetta teleyrityksille oikea-aikaisesti ja riittävästi. Ja aika hyvin olemme siinä onnistuneetkin.
Teleyrityksemme ovat saaneet runsaasti taajuuksia joko veloituksetta tai kohtuulliseen hintaan, mikä on mahdollistanut yritysten investoinnit verkkoihin. Kun taajuuksia on riittävästi, verkkojen suunnittelu on helpompaa ja ne eivät ruuhkaudu niin helposti.
Valtio on asettanut taajuuksien käyttöoikeuksille kuitenkin myös riittäviä ehtoja ja velvoitteita, jotta yritykset ja kuluttajat saisivat mahdollisimman nopeasti ja laajasti laadukkaita palveluja. Ja useimmiten teleyritykset ovat jopa pistäneet valtion asettamia rakentamisvelvoitteita paremmaksi, mistä saamme kiittää osaltaan jo useita vuosikymmeniä sitten avattua markkinaa ja kolmen valtakunnallisen teleyrityksen keskinäistä kilvoittelua.
Jotta kollegani taajuushallinnossa eivät menetä yöuniaan, en juristina yritä selittää taajuuksia ja radioaaltoja koskevia fysiikan lakeja. Eikä palveluita käyttävän kansalaisen tarvitse taajuuksia tai teknologioita miettiä; silloin olemme tehtävässämme onnistuneet. Tärkeintä on, että yhteydet toimivat ja ovat riittäviä jokaisen käyttötarpeisiin.
Miksi 5G?
Tällä hetkellä ympäri maailman valmistaudutaan 5G-aikakauteen. Meillä Suomessa tänä syksynä teleyrityksille myymämme ensimmäiset 5G-taajuudet otetaan käyttöön jo ensi vuoden alussa, kansainvälisessä vertailussa ensimmäisten joukossa.
Miksi me sitten kiritämme 5G:tä, kun kolme valtakunnallista 4G-verkkoa jo kattaa lähes koko väestön ja pyörittää dataa kansainvälisesti vertailtuna paljon ja halvalla? Varmasti on myös kuluttajia, joiden nykyinenkään liittymä ei vielä toimi täysin toivotulla tavalla.
Tavoite kärkisijoista 5G-kilpajuoksussa ei ole (vain) insinöörien ja virkamiesten iloksi. Maailma muuttuu ja meidän on pysyttävä mukana. 5G liikuttaa tietoa nopeammin ja varmemmin kuin edelliset sukupolvet ja siten vastaa tiedonsiirron kasvavaan määrään myös seuraavilla vuosikymmenillä.
Kuluttajille 5G tarkoittaa kymmenkertaisesti nopeampaa ja vakaampaa langatonta tiedonsiirtoa. Se mahdollistaa nykyistä laajemman etätyöskentelyn ja yhä personoidumpia media- ja viihdesisältöjä parhaalla kuvanlaadulla paikasta riippumatta.
5G-verkot eivät vielä korvaa nyt käytössä olevia verkkoja, vaan täydentävät niitä. 5G:n käyttöönotto itseasiassa vähitellen parantaa myös 4G-liittymiä.
Esineiden internetistä kaiken internetiksi
5G:n käyttöönotto mahdollistaa teollisuudelle ja yrityksille uutta liiketoimintaa ja tehokkaammat prosessit. Esineiden internet, eli esineiden varustaminen erilaisilla datasensoreilla, laajentuu myös aivan uusille alueille. Jääkaappi, joka tilaa itsekseen lisää maitoa on klassinen, mutta ehkä hieman väheksyvä esimerkki uuden teknologian tarjoamista monista mahdollisuuksista.
Esineiden verkoston massiivisen dataliikenteen hyödyntäminen tarkoittaa käytännössä esimerkiksi etäohjausta, etähallintaa, mittaamista, ohjelmointia ja automaatiota. Teollisuudelle se merkitsee uusia valmistusmenetelmiä. Terveydenhuollossa voidaan hyödyntää etäpalveluja, reaaliaikaista terveydenhuoltoa ja terveyden seurantaa. Maatalous tehostuu, kun toimintoja voidaan entistä enemmän automatisoida ja ajoittaa esimerkiksi reaaliaikaisen ympäristönseurannan mukaan.
Älykäs liikenne mahdollistaa ajantasaiseen tilannekuvaan perustuvat käyttäjäkeskeisemmät ja sujuvammat matka- ja logistiikkaketjut. Osa liikenteestä on automatisoitua, mikä tekee siitä turvallisempaa ja tehokkaampaa. Kodeissa laitteet suorittavat toistuvia mekaanisia toimintoja ohjelmoidusti tai etäohjauksessa, mikä muuttaa asunnot taloudellisemmiksi ja energiatehokkaammiksi älykodeiksi. Älykkäissä kaupungeissa tiedon kerääminen ja jakaminen mahdollistaa parempia palveluja ja tehokkaamman resurssien käytön.
Sääntelyä uudistetaan
5G:tä ja sen mahdollistamia palveluja on testattu Suomessa jo jonkin aikaa. Toivottavasti ensimmäisiä 5G-liittymiä tarjotaan kuluttajille jo ensi vuonna ja laajasti viimeistään vuonna 2020. Edellä maalatut tulevaisuudennäkymät toteutunevat vähitellen ja edellyttävät paljon työtä sekä yrityksissä että viranomaisissa.
Ensimmäisten 5G-taajuuksien käyttöönotto on nyt mahdollista, mutta työmme jatkuu. Ensi syksynä järjestettävässä maailman radiotaajuuskonferenssissa tehdään tärkeitä kansainvälisiä päätöksiä 5G:n tarvitsemista lisätaajuuksista. Konferenssiin valmistautuminen ja siellä vaikuttaminen on iso urakka etenkin viranomaisille. Edistyksellisen taajuuspolitiikkamme ansiosta olemme saaneet kansainvälisesti taajuushäirikön maineen, mihin olemme suhtautuneet suorastaan ylpeydellä. Jotain kertoo se, että Suomen viestintäverkoissa liikkuu eniten dataa asiakasta kohden koko maailmassa.
Myös EU:n sähköistä viestintää koskevan sääntelyn kokonaisuudistuksen eli niin sanotun telepaketin kansallinen täytäntöönpano käynnistyy ensi vuoden alussa ja edellyttää lakijärkäleemme perkaamista ja uudistamista.
Lainvalmistelussa tehtävillä ratkaisuilla on kauaskantoisia vaikutuksia telepalveluiden saatavuuteen ja laatuun. Näin ollen tätäkin tärkeää hanketta tullaan varmasti valmistelemaan totuttuun tapaan toimialan kanssa keskustellen.
Kaisa Laitinen
kirjoittaja on viestintäneuvos liikenne- ja viestintäministeriön verkko-osastolla
