Maailman radioviestintäkonferenssin tulos Suomelle hyvä

Viime viikolla päättyneessä Maailman radioviestintäkonferenssissa päätettiin radiotaajuuksien käytöstä tulevaisuudessa Suomen kannalta halutulla tavalla. Käyttö tehostuu ja samalla mahdollistuvat uudenlaiset palvelut. 

Yhteiskuntamme palvelut perustuvat yhä useammin langattomiin yhteyksiin eli radiotaajuuksien käyttöön. Maailman radioviestintäkonferenssin (World Radiocommunication Conference) tavoitteena onkin radioviestinnän sääntelyn muokkaaminen niin, että tieto- ja viestintäteknologia voi kehittyä nopeasti.

-  Olemme valmistautuneet konferenssissa käsiteltäviin asioihin usean vuoden ajan ja meiltä oli paikalla vahva radiotaajuusasiantuntijoiden joukko varmistamassa, että Suomen kannalta tärkeät asiat etenivät halutulla tavalla. Tulos oli yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta erinomainen, toteaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin pääjohtaja Kirsi Karlamaa.

Suomen tavoitteet saavutettiin

Uusia taajuusalueita osoitettiin 5G-teknologian käyttöön. Käytännössä lisäkapasiteetin tuoma laajakaistan kasvu merkitsee uusia mahdollisuuksia palveluiden ja liiketoiminnan kehitykselle. Uusi teknologia tuo nykyistä nopeammat, luotettavammat ja toimintavarmemmat viestintäyhteydet käyttöön koko yhteiskunnan hyödyksi ‒ esimerkkinä teollisuus, logistiikka, terveydenhuolto, liikennejärjestelmä ja liikenteen automaatio sekä mediasisällöt. Uuden 26 gigahertsin taajuusalueen osoittaminen 5G-verkoille tuo matkaviestinteknologialle enemmän kaistaa kuin koskaan aikaisemmin. Tämä merkitsee mahdollisuutta rakentaa erittäin korkean kapasiteetin verkkoja alueille, missä niiden tarve on suuri.

Konferenssin päätökset nopeuttavat ja helpottavat myös satelliittitoiminnan aloittamista, esimerkiksi lyhytaikaisten satelliittihankkeiden lupaprosessia kevennettiin ja taajuuksia osoitettiin globaalisti tähän käyttöön Suomen tavoitteiden mukaisesti. Näiden ansiosta avaruustoiminnan edellytykset paranevat Suomessa edistäen uudenlaista yritys- ja tutkimustoimintaa. 

Konferenssissa onnistuttiin myös suojaamaan Suomen teollisuudellekin merkittävä sääpalloilla tehtävä säähavaintotoiminta, joka oli vaarassa häiriintyä samoille radiotaajuuksille esitetyn satelliittitoiminnan vuoksi. 

Merenkulun turvallisuus parantuu, kun alusten tunnistejärjestelmää laajennetaan niin, että muun muassa pinnan alla olevat esineet havaitaan nykyistä paremmin.

Tapahtumassa vahvistettiin vuonna 2023 järjestettävän radioviestintäkonferenssin asialistalle 19 kohtaa. Suomen ja Euroopan kannalta tärkeä tulos on se, että asialistalle saatiin 470‒960 MHz taajuusalueen tulevan käytön tutkiminen mukaan lukien tv-käyttö ja mahdollinen langaton laajakaista UHF-taajuusalueella 470-694 MHz. Tämä toisi joustavuutta ja lisäresursseja sekä uusia mahdollisuuksia langattomien viestintäpalveluiden kuten mediajakelun käyttöön. Yksityiskohtaisempi loppuraportti julkaistaan lähipäivinä.

Suomen valtuuskunnassa monipuolinen edustus

Suomen asioita konferenssissa ajoivat liikenne- ja viestintäministeriön sekä liikenne- ja viestintävirasto Traficomin asiantuntijat. Mukana paikan päällä olivat myös Puolustusvoimien, Nokia Networksin, Digitan ja Telian edustajat. 

Maailman radioviestintäkonferenssi järjestettiin Egyptissä 28.10.-22.11.2019. Osallistujina oli noin 3400 valtuutettua noin 150 maasta. Lisäksi päätöksiä seurasi lähes 300 kansainvälisten organisaatioiden, laitevalmistajien, verkko-operaattoreiden ja teollisuuden edustajaa eri maista. Konferenssin järjesti YK:n alainen Kansainvälinen televiestintäliitto (ITU, International Telecommunication Union). Konferenssin päätökset velvoittavat juridisesti kaikkia 193 jäsenmaata.