LVM:n hankkeet Suomen kestävän kasvun ohjelmassa edistävät digitalisaatiota ja vihreää siirtymää

Valtiovarainministeriö julkaisi 26.5. Suomen kestävän kasvun ohjelman ja siihen sisältyvän elpymis- ja palautumissuunnitelman. Valtioneuvoston on tarkoitus hyväksyä se 27.5.

Samana päivänä hallitus antaa myös esityksen vuoden 2021 kolmanneksi lisätalousarvioksi, joka sisältää rahoitusta Suomen kestävän kasvun ohjelmaan.

Elpymis- ja palautumissuunnitelmassa linjataan, miten EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitusta käytetään Suomessa. Puolet rahoituksesta edistää vihreää siirtymää ja noin neljännes digitalisaatiota ja datataloutta. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan vastuulla on viisi hanketta.

Digirata-hanke eli rautatieliikenteen digitalisaatio

Tavoitteena on uudistaa junien kulunvalvontajärjestelmä. Nykyisen junankulunvalvontajärjestelmän elinkaaren päättyessä ja EU-sääntelyn velvoittamana Suomen on aloitettava junankulunvalvonnan uudistaminen tällä vuosikymmenellä. Digirata-hankkeella varmistetaan junien turvallinen liikennöinti myös jatkossa. Toteuttamalla Digirata modernilla tavalla saavutetaan investoinnilla merkittäviä hyötyjä mm. ratakapasiteetin lisäämiseen, palvelun laadun parantamiseen ja ympäristöhyötyjen saavuttamiseen. Elpymisrahoituksella rahoitettaisiin hankkeen kehitys- ja verifiointivaiheessa eli vuosina 2021-2026 tapahtuva testaus- ja pilotointitoiminnan valmistelu testilaboratoriossa, testiradalla sekä kaupallisen junaliikenteen käyttöön jäävällä pilottiradalla.

Digirata-hanke edistää omalta osaltaan liikenteen digitalisaatiota, joka tukee liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamista.

Arvioidut kustannukset ovat 85 miljoonaa euroa. Vuoden 2021 3. lisätalousarviossa hankkeen kehitys- ja verifiointihankkeelle esitetään 3 miljoonan euron määrärahaa.

Aikataulu: ERTMS-testilaboratorio olisi käytössä 2022 ja sillä on tehty onnistuneita testejä vuoden 2022 loppuun mennessä. Testirata olisi rakennettu 2024 ja sillä olisi tehty onnistuneesti testejä vuoden 2024 loppuun mennessä. Kaupallisella pilottiradalla toteutettavat testit olisi aloitettu vuonna 2026. Kaupallinen liikennöinti voidaan aloittaa vuonna 2027.

Investoinnit kyberturvallisuuden harjoitustoimintaan ja tutkimukseen

Kyberturvallisuustaidot ovat nykyään perustavanlaatuisia kansalaistaitoja Euroopan maissa ja eurooppalaisille. Tavoitteena on parantaa kyberturvallisuuden osaamista koko EU:n alueella. Harjoitustoiminta parantaa yhteiskunnan toimintakykyä kyberhäiriötilanteissa. Toimenpiteet toteuttavat osaltaan liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla valmisteltavaa kyberturvallisuuden kehittämisohjelmaa

Arvioidut kustannukset ovat 10 miljoonaa euroa. Kyberturvallisuuden tutkimusinvestointiin osoitetaan vuoden 2021 kolmannessa lisätalousarviossa 1 miljoonaa euroa ja kyberturvallisuuden harjoitustoimintaan 1 miljoonaa euroa.

Aikataulu: Investoinnit toteutetaan vuosina 2021-2024.

Sähköisen raskaan liikenteen ekosysteemi sekä hankinta- ja konversiotuki

Investoinnin avulla tuetaan sähköisen raskaan liikenteen ekosysteemin käynnistämistä. Ekosysteemissä kehitetään digitalisaatioon perustuvia ratkaisuja, joiden avulla vähennetään liikenteen päästöjä.

Osa investoinnista toteutetaan konversio- ja hankintatukena. Rahoituksella hankinta- ja konversiotukiin tuetaan fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitteiden toteutumista. Tuella edistetään nolla- ja vähäpäästöisten ajoneuvojen yleistymistä. Tukea myönnettäisiin henkilö- ja pakettiautojen sekä raskaan kaluston kaasu- ja etanolikonversioihin. Tuen tarkoituksena on mahdollistaa yksityisille henkilöille ja yrityksille vanhan ajoneuvon muuntaminen ympäristöystävällisemmäksi.

Arvioidut kustannukset ovat 10 miljoonaa euroa. Sähköisen raskaan liikenteen ekosysteemin rahoituskokonaisuus on arviolta 5 miljoonaa euroa. Ekosysteemin kehittämistä tuetaan hankerahoituksella, jonka myöntämisestä Liikenne- ja viestintävirasto vastaa. Osa tuesta, arviolta 5 miljoonaa euroa, myönnetään hankinta- ja konversiotukina. Hankinta- ja konversiotuki voitaisiin toteuttaa siten, että Liikenne- ja viestintävirasto vastaa tuen myöntämisestä.

Aikataulu: Toimenpiteet toteutettaisiin vuosien 2022-2023 aikana.

Viestintäverkkojen laadun ja saatavuuden kehittäminen

Tavoitteena on kehittää viestintäyhteyksien laatua ja saatavuutta Suomessa niillä alueilla, joihin edistykselliset viestintäyhteydet eivät kaupallisesti rakennu sekä koordinoida laajakaistainvestointeja. Elpymisrahoituksella on tarkoitus täydentää jo käynnissä olevaa kansallista laajakaistatukiohjelmaa, jonka avulla elvytysrahaa kanavoitaisiin. Tarkoituksena on kohdistaa tuki sellaisille laajakaistayhteyksille, jotka tarjoavat vähintään 100/100 Mbit/s nopeuden.

Tavoitteena on myös palkata koordinaattori kansalliseen laajakaistatoimistoon, jonka tarkoituksena olisi laatia rahoituksen yhteensovittamisesta suunnitelma ja tiedottaa laajakaistasta.

Arvioidut kustannukset ovat 50 miljoonaa euroa. Vuoden 2021 3. lisätalousarviossa hankkeeseen esitetään 50 000 euron määrärahaa.

Aikataulu: Laajakaistatukiohjelman aikataulu olisi 2021-2026. Kansalliseen laajakaistatoimistoon liittyvät toimet sijoittuisivat vuosille 2021-2023.

Rahoitusta myös fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitteiden toteuttamiseen

Suomen tavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Suomi pyrkii maailman ensimmäiseksi fossiilivapaaksi hyvinvointiyhteiskunnaksi ja on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt 2030 mennessä.

Liikenteen osalta vihreän siirtymän pilarin kokonaisuudella tavoitellaan päästövähennyksiä ja siirtymää fossiilittomaan liikenteeseen. Valtioneuvosto teki toukokuussa 2021 periaatepäätöksen kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä eli fossiilittoman liikenteen tiekartasta. Elpymis- ja palautumistukivälineestä kohdennetaan rahoitusta periaatepäätöksen tavoitteiden toteuttamiseen. Investoinnit kohdistuvat julkisen liikennesähkön ja -kaasun lataus- ja tankkausinfrastruktuuriin sekä yksityiseen latausinfrastruktuuriin, joiden rahoituksesta vastaavat työ- ja elinkeinoministeriö sekä ympäristöministeriö.

Lisäksi investointi hankinta- ja konversiotukiin tukee fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitetta nolla- ja vähäpäästöisten ajoneuvojen yleistymisestä.

Fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitteita tukevat myös työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla olevat toimet, joilla tuetaan uutta energiateknologiaa (mm. biokaasu ja muut uusiutuvat liikennepolttoaineet) sekä investoinnit vähähiiliseen vetyyn.

Lisätietoja:

yksikön johtaja Sanna Ruuskanen, p. 050 376 2377

Viestintäverkkojen laadun ja saatavuuden kehittäminen:

neuvotteleva virkamies Heidi Mäntylä, p. 050 472 5802

Digirata:

hallitusneuvos Katariina Säynäjärvi, p. 050 400 6730

Investoinnit kyberturvallisuuden harjoitustoimintaan ja tutkimukseen:

kyberturvallisuusjohtaja Rauli Paananen, p. 040 565 9060, osastopäällikkö Laura Vilkkonen, p. 040 500 0817

Sähköisen raskaan liikenteen ekosysteemi:

yksikön johtaja Emil Asp, p. 040 509 9757

Fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitteita tukevat toimet, hankinta- ja konversiotuki:

yksikön johtaja Päivi Antikainen, p. 050 382 7101