LVM 120 vuotta - Liikennepolitiikasta tuli yhteiskuntapolitiikkaa
Eri liikennevälineet ovat kehittyneet huomattavasti 20 vuodessa, mutta suurin murros on tapahtunut suhtautumisessa liikenteeseen. LVM:n liikennepolitiikan osaston päällikkö, ylijohtaja Minna Kivimäen mukaan liikenteen vaikutus muuhun yhteiskuntaan ymmärretään entistä paremmin.
- Liikennepolitiikkaa ei tehdä liikennepolitiikan itsensä vuoksi vaan sillä on muita funktioita. Liikennepolitiikan kytkennät yhteiskuntaelämän eri alueisiin kuten maankäyttöön, yhdyskuntarakenteeseen, ympäristökysymyksiin, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin ja alueiden menestykseen ovat nousseet keskeisiksi asioiksi, Kivimäki sanoo.
- Sen vuoksi myös hallinnonrajat ylittävän yhteistyön tarve on lisääntynyt huomattavasti, ja LVM:ssä koemme eri ministeriöiden välisen yhteistyön kehittämisen akuutiksi asiaksi. Ministeriöiden raja-aidat ovat olleet melko korkeita viime vuosiin asti, hän jatkaa.
Kokonaisvaltaista ajattelua
Aikaisemmin liikenne ja sen lisääntyminen nähtiin lähtökohtaisesti myönteiseksi kehitykseksi ja liikennepolitiikka keskittyi infrastruktuurin rakentamiseen sekä parantamiseen. Viime aikoina liikenteen aiheuttamat ongelmat kuten ruuhkaisuus, melu ja turvallisuushaasteet ovat saaneet kasvavaa huomiota.
- Liikenneyhteyksien kehittyminen on omalta osaltaan vaikuttanut yhdyskuntarakenteeseen. Ihmiset ovat voineet sijoittua hajanaisesti, koska liikenne on toiminut hyvin. Sen vuoksi nyt eteen tulleiden liikenneongelmien juuret ovat syvällä yhdyskuntarakenteessa, Kivimäki arvioi.
2010-luvun liikennepolitiikassa onkin pitkälti kyse ongelmien ratkaisemisesta ja liikenteen infran käytön optimoinnista. Kivimäen mielestä kyseessä on selvä painopisteen muutos.
Toinen liikennepolitiikan suuri murros on ollut se, että liikennejärjestelmää on alettu katsoa kokonaisuutena, ei enää yksittäisten liikennemuotojen kautta. Kokonaisuuden painottaminen näkyy liikennehallinnon rakenteellisissa uudistuksissa kuten Liikenneviraston ja liikenteen turvallisuusvirasto Trafin perustamisena pari vuotta sitten.
Globaalissa talouselämässä liikenteen merkitys on Suomelle huomattava maan syrjäisestä sijainnista ja pitkistä etäisyyksistä johtuen. Kilpailukyvyn tukeminen on jatkossakin yksi liikennepolitiikan tavoitteista.
Liikenneongelmat polarisoituvat
- Aikaisemmin liikennettä on mietitty tuottajalähtöisesti, mutta nyt näkökulma on kääntynyt asiakasta ja hänen tarpeitaan korostavaksi. Asiakaslähtöinen ajattelu vahvistuu koko ajan ja se tuo liikennehallinnolle omat haasteensa, Kivimäki kertoo.
Valtion tuottamia liikennepalveluita on yhtiöitetty ja jopa yksityistetty, mikä vaikuttaa sääntelyn tarpeeseen ja ministeriön rooliin. Maan sisäiset liikenneongelmat polarisoituvat väestön entistä epätasaisemman jakautumisen vuoksi.
- Kasvukeskukset ruuhkautuvat ja harvaan asutuilla alueilla väki vähenee edelleen. Joudumme ratkaisemaan erilaisia ongelmia vaihtelevilla keinoilla, ylijohtaja sanoo.
Jatkossa liikennepuolellakin joudutaan sopeutumaan valtion tiukentuvaan rahankäyttöön. Kivimäen mukaan resurssien niukkuuden vuoksi liikennepolitiikan vaikuttavuuden hakeminen korostuu.
- Rahoituskysymys tulee varmasti näkymään liikennepoliittisessa selonteossa, hän sanoo.
Tietolaatikko: Selonteko vetää linjaa vuoteen 2030 asti
- Valmisteilla olevassa liikennepoliittisessa selonteossa määritellään liikennepolitiikan linjaukset ja toimenpideohjelma vuoden 2022 loppuun sekä liikennepoliittinen visio ja tahtotila vuodelle 2030.
- LVM on valmistellut selontekoa yhteistyössä muiden ministeriöiden ja eri hallinnonalojen virastojen kanssa.
- Selonteossa liikennepoliittisia kysymyksiä tarkastellaan hallitusohjelman mukaisesti erityisesti maankäytön, asumisen, palvelurakenteiden, kestävän kehityksen ja elinkeino- ja aluekehityksen edellytykset huomioiden.
Tekstin on kirjoittanut toimittaja Hasse Härkönen.
