Logistiikan digitalisaatio etenee dataa jakamalla
Valtioneuvosto antoi toukokuussa periaatepäätöksen logistiikan digitalisaatiosta. Päätös luo kokonaiskuvan valtioneuvoston kehitystyöstä logistiikan digitalisaation näkökulmasta ja linjaa eri ministeriöiden ja hallinnonalojen keskeiset toimenpiteet strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Logistiikka-alan kehitykseen vaikuttavat välillisesti erilaiset digitalisaation trendit. Esimerkiksi verkkokauppa on kasvanut viime vuosina nopeasti ja pandemian aikana yhä kiihtyen. Kaupan liiton digikauppaselvityksen (2021) mukaan vähittäiskaupan tuotteiden digiostaminen kasvoi Suomessa viime vuonna 22 prosenttia. Kaiken kaikkiaan ulkomailta ja kotimaasta tehtyjen digiostojen nettoarvo ylsi 5,1 miljardiin euroon. Silti tuore digibarometri näyttää, että Suomi on verkkokaupassa jäämässä pahasti muiden jälkeen ja että luottamus ulkomaisiin kauppoihin on suurempaa kuin kotimaisiin. Kuluttajille logistiikan kyky palvella asiakasta on keskeinen osa toimivaa verkkokauppaa.
Verkkokauppa lisää kuluttajatuotteiden toimituskertoja ja liikenteen päästöjä, mutta logistiikan digitalisaatio tarjoaa tähän ratkaisuja. Paine tehokkuuden lisäämiselle kasvaa, sillä yksin postiautomaattien kautta kulkeneiden pakettien määrä on lähes kaksinkertaistunut edellisvuodesta. Kun tuotteita kuljetetaan pienemmällä kalustolla ja useammalla ajoneuvolla yritysten ajoneuvosuorite kasvaa. Datan jakaminen on keskeisessä roolissa uusissa toimintamalleissa ja kuljetusten yhdistelyssä, joilla kuljetuksia voidaan tehostaa ja päästöjä pienentää.
Kuljetuspalvelujen loppukäyttäjät - niin yritykset kuin kuluttajat - edellyttävät myös ajantasaista tietoa tavaroidensa liikkeistä. Logistiikan suorituskyvyssä ja tehokkuudessa suomalaiset yritykset ovatkin olleet kansainvälisissä vertailuissa hyvällä tasolla. Logistiikan toimitusvarmuus ja sujuvuus edellyttävät reaaliaikaista tilannekuvaa liikennejärjestelmän tasolla ja siksi dataa tulee olla saatavilla sekä toimijoiden kesken, mutta myös liikenteen hallinnan ja infrastruktuurin kehittämisen tarpeisiin.
Periaatepäätöksen kärkitoimenpiteinä on varmistaa datan jakaminen
Tällä hetkellä logistiikkaketjujen tiedonkulku on osaoptimoitua, eikä digitaalinen tieto kulje saumattomasti rajojen yli. Tehokas datana kulkeva tieto on edellytys Suomen kansainvälisten kuljetusketjujen kilpailukyvylle. Toimiva datan jakaminen luo tasapuoliset toimintaedellytykset erikokoisille toimijoille ja palveluratkaisuille.
Tätä toteutetaan aiempaa tiiviimmällä vuoropuhelulla toimialojen kesken sekä kehittämällä logistiikan tietoympäristöä ja datan jakamista. Keskeisessä roolissa on tuleva logistiikan digitalisaation foorumi ja aikaansa seuraava, mahdollistava lainsäädäntö.
Sen lisäksi, että digitalisaatio luo mahdollisuuksia logistiikan toimintamallien muutokselle, tiedon hyödyntäminen on tärkeässä roolissa myös logistiikan ilmastovaikutusten vähentämisessä. Periaatepäätöksellä pyritään luomaan yrityksille ja kuluttajille edellytykset arvioida oman toimintansa ilmastovaikutuksia. Päästödataa tulee olla reaaliaikaisesti saatavilla ja päästövaikutusten laskentatapoja on yhtenäistettävä kansainvälisesti.
Digitalisaatio ja datan jakaminen edellyttävät myös luottamuksen vahvistamista. Tieto- ja kyberturvallisuus ovat keskeiset elementit luottamuksen rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi. Kyberturvallisuusosaamisen kasvattamista edistetään erityisesti kyberturvallisuuden kehittämisohjelmalla, jota koskeva periaatepäätös hyväksyttiin 10.6.2021 yhdessä yhteiskunnan kriittisten toimialojen tietoturvaa ja tietosuojaa koskevan periaatepäätöksen kanssa.
Logistiikan digitalisaation kehittäminen edellyttää kansainvälisen ja EU-tason yhteistyötä
Digitalisaatiossa keskeistä on yhteentoimivuus niin sääntelyn kuin teknologisten ratkaisujen tasolla. EU-tasolla viranomaisia patistetaan digitaalisen tiedon vastaanottoon EU:n asetuksilla sähköisistä rahtitiedoista ja satamailmoituksista. Tavoitteena on, että vuonna 2025 viranomaisasioinnissa kuljetustieto olisi ensisijaisesti digitaalisessa muodossa. Tämä on Euroopan laajuisesti iso muutos, sillä käsin tallennettua tietoa ja paperia liikkuu vielä isoja määriä.
Globaalin näkökulman huomioiminen datan jakamisessa on Suomelle erityisen tärkeää, koska olemme maantieteellisesti riippuvaisia globaalisti säännellyistä liikennemuodoista eli meri- ja ilmakuljetuksista. Suomen lähialueyhteistyö Viron ja Ruotsin kautta Eurooppaan ja Aasiaan suuntautuvilla kuljetuskäytävillä on keskeisessä roolissa logistiikan digitalisaation kehittämistyössä.
Kehittämistyötä on vielä paljon. Logistiikan digitaalinen toimintakyky joutuukin koetukselle jo heinäkuussa, kun 1.7.2021 alkaen kaikki EU:n ulkopuolelta kuten Kiinasta, USA:sta tai Isosta-Britanniasta tulevat paketit on tullattava ja niistä on maksettava arvonlisävero. Tulli ennakoi, että EU:n ulkopuolisten verkkokauppaostosten ruuhkautuminen on todennäköistä.
Pandemia on kuitenkin jo osoittanut, että digitalisaation keinoin voimme parantaa liikennejärjestelmän toimintavarmuutta ja resilienssiä. Periaatepäätöksen toimenpiteillä tuemme toimialojen kilpailukykyä ja varmistamme, että kansalaisille on jatkuvasti tarjolla laadukkaita ja edullisia palveluita.
Laura Vilkkonen
Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeriön tieto-osaston ylijohtaja
