Liikenteen käyttövoimamurros vaatii muutoksia energiantuotannossa ja -jakelussa

Liikenne- ja viestintäministeriö järjesti 1.4.2022 pyöreän pöydän tilaisuuden käynnissä olevasta energiamurroksesta. Fossiilittoman liikenteen foorumissa keskusteltiin siitä, mitä haasteita ja mahdollisuuksia vaihtoehtoisten käyttövoimien yleistyminen liikenteessä tuo energiajärjestelmälle.

Foorumissa kuultiin sidosryhmien näkemyksiä liikenteen käyttövoimamurroksesta, jossa fossiilisia polttoaineita pyritään korvaamaan entistä enemmän sähköllä, biopolttoaineilla ja vedyllä. Energiajärjestelmän kannalta keskeisessä roolissa ovat toisaalta energiajärjestelmän toimivuuden takaaminen ja toisaalta vaihtoehtoisten polttoaineiden tuotannon ja saatavuuden turvaaminen.

Liikenteen sähköistyminen on viime vuosina edennyt huomattavasti ennakoitua nopeammin. Vuonna 2021 täyssähköautojen ja ladattavien hybridien osuus kaikista ensirekisteröidyistä henkilöautoista nousi yli 30 prosentin. Työsuhdeautoiksi hankituista uusista autoista täyssähköautoja ja ladattavia hybridejä oli lähes 70 prosenttia.

- Sähkön käyttö liikenteessä vähentää sekä kasvihuonekaasupäästöjä että energiankulutusta. Sähkön riittävyys ei rajoita Suomessa sähköautojen yleistymistä. Tarvitsemme älykkään latausjärjestelmän, joka tasaa kulutushuippuja, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.

Suomessa tavoitteeksi on asetettu 700 000 sähköautoa ja noin 6600 raskaan kaluston ajoneuvoa vuonna 2030. Ne kuluttaisivat sähköä noin kolme terawattituntia vuodessa, mikä vastaisi noin kolmen prosentin lisäystä sähkön kulutuksessa vuodessa.

- Venäjän hyökkäys nopeuttaa entisestään tarvettamme päästä eroon fossiilisista polttoaineista. Tänään ministeriryhmä teki päätöksiä 20 miljoonan euron lisätuesta raskaan liikenteen kaasu- ja sähkökäyttöiseen kalustoon. Tavoitteena on kasvattaa voimakkaasti biokaasun tarjontaa ja edistää maailman kärkiluokan sähköpolttoaineiden tuotantoa, toteaa ministeri Harakka.

Keinot tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi on koottu fossiilittoman liikenteen tiekarttaan, josta hallitus teki periaatepäätöksen toukokuussa 2021. Tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta ja pudottaa päästöt nollaan vuoteen 2045 mennessä. Tieliikenteen osuus kotimaan liikenteen päästöistä on 95 prosenttia.

Myös Euroopan komissio on esittänyt lukuisia uusia lainsäädäntöaloitteita päästöjen vähentämiseksi. Toteutuessaan liikenteen sektorille kohdistuvat EU-tason toimet auttaisivat Suomea liikenteen päästöjen vähentämisessä. Neuvotteluja EU:n ilmastopaketin eli 55-valmiuspaketin aloitteista käydään parhaillaan EU:n neuvostossa ja parlamentissa.

Pyöreän pöydän keskusteluun oli kutsuttu edustajia seuraavilta tahoilta: Aalto-yliopisto, ABB oy, Autontuojat ja -teollisuus ry, Energiateollisuus ry, Fingrid oy, Helen oy, Kempower oy, Kiinteistöliitto, Korkia Consulting oy, Liikennevirta oy, LUT-kauppakorkeakoulu, Recharge Finland oy, Suomen biokierto ja biokaasu ry, Sähköautoilijat ry, Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry, Teknologiateollisuus ry, työ- ja elinkeinoministeriö, Vetyklusteri, Teknologian tutkimuskeskus VTT ja ympäristöministeriö.

Mitä seuraavaksi?

Kolmivaiheisen fossiilittoman liikenteen tiekartan toimeenpano on käynnissä. Liikenteen toimista linjataan myös keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa (KAISU), joka annetaan selontekona eduskunnalle keväällä 2022.

Lisätietoja:

liikenne- ja viestintäministerin erityisavustaja Johanna Juselius, p. 0295 342 141, [email protected]

osastopäällikkö Sabina Lindström, p. 040 527 6103, [email protected]

yksikön johtaja Päivi Antikainen, p. 050 382 7101, [email protected]