Liikennepalvelulaki mahdollistaa ja varmistaa saatavuutta

Hallitus esittää, että presidentti vahvistaisi liikennepalvelulain viimeisen eli kolmannen vaiheen säädökset. Lain kolmas vaihe sujuvoittaa liikenteen ammattipätevyyden suorittamista sekä edistää liikenteen digitalisaatiota ja varautumista.

- Liikennepalvelulaki on merkittävä kokonaisuus, joka mahdollistaa digitalisaation ja uusien liiketoimintamallien käyttöönoton liikennesektorilla. Tavoitteena on, että liikenteestä tulisi kokonaisvaltainen palvelu, joka tarjoaa käyttäjille aidosti joustavuutta ja valinnanvapautta. Lisäksi lain tavoitteena on myös varmistaa palvelujen saatavuutta, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

- Edistykselliset ja toimivat liikenteen palvelut ovat myös välineitä, joilla tavoittelemme liikenteen päästövähennyksiä ja pystymme vastaamaan ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin, ministeri Berner kertoo.

Muutoksia ammattipätevyyssäädöksiin ja taksinkuljettajan paikallistuntemuskoe poistuu

Liikennepalvelulain kolmas vaihe lisää vaihtoehtoja liikennealan ammattipätevyyden suorittamiseksi. Tavoitteena on turvata liikenteen palvelujen saatavuutta.

Jatkossa tieliikenteen raskaan kaluston kuljettajien perustason ammattipätevyys on mahdollista suorittaa myös direktiivin mukaisena ns. koemallina. Koemalli mittaa samaa osaamista kuin koulutukseen pohjautuva järjestelmä.

Merenkulussa pelastuslaitosten, poliisin ja Tullin aluksia koskevia pätevyys-ja miehitysvaatimuksia kevennetään. Niiden alukset jäävät yleisten pätevyys- ja miehitysvaatimusten ulkopuolelle, jos niillä on käytössään Liikenne- ja viestintäviraston hyväksymä koulutusjärjestelmä.

Taksinkuljettajan kokeesta poistettiin taksinkuljettajan paikallistuntemusta koskeva osuus alalle pääsyn helpottamiseksi. Luvanhaltija vastaa siitä, että kuljettajalla on riittävä vuorovaikutus- ja kielitaito sekä pääasiallisen toiminta-alueen paikallistuntemus.

Tavoitteena liikenteen häiriönkestävyys ja turvallisuus

Liikennepalvelulaki laajentaa poikkeusolojen varautumisvelvoitteen koskemaan myös tieliikenteen toimijoita. Varautumisvelvollisuus on aiemmin varmistettu jo rautatieliikenteen, raideliikenteen ja lentoliikenteen osalta.

Laki edellyttää myös, että suurimpien henkilö- ja tavaraliikenteen toimijoiden on laadittava valmiussuunnitelma vaara- ja onnettomuustilanteiden varalle. Vaatimus ei kuitenkaan koske taksiliikennettä eikä pieniä henkilö- ja tavaraliikenneyrityksiä.

Hallitus esitti liikennepalvelulain muutosten ja eräiden siihen liittyvien lakien vahvistamista 28. maaliskuuta 2019.

Mitä seuraavaksi?

Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa liikennepalvelulain muutokset ja eräät siihen liittyvät lait 29. maaliskuuta 2019.

Liikennepalvelulain kolmannen vaiheen lakien on tarkoitus tulla pääosin voimaan 1. huhtikuuta 2019.

Taksinkuljettajan koetta koskevan muutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1. huhtikuuta 2019.

Tieliikenteen ammattipätevyyksiä koskevien säännösten on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2020.

Samassa hankkeessa valmisteltiin Suomen liittyminen YK:n sähköisiä rahtikirjoja koskevaan pöytäkirjaan. Tätä koskeva lakiehdotus hyväksyttiin jo joulukuussa 2018, ja sitä koskeva sääntely tulee voimaan 11.4.2019.

Liikennepalvelulaki-hanke käynnistyi marraskuussa 2015. Hanke on toteutettu kolmessa vaiheessa sen sisällöllisen laaja-alaisuuden takia. Liikennepalvelulain ensimmäinen ja toinen vaihe ovat jo voimassa. Laki tuli pääosin voimaan 1. heinäkuuta 2018.

Lisätietoja:

osastopäällikkö Olli-Pekka Rantala, p. 0295 34 2585, Twitter @op_rantala
osastopäällikkö Laura Vilkkonen, p. 0295 34 2391, Twitter @vilkkonen
lainsäädäntöneuvos Kirsi Miettinen, p. 0295 34 2570, Twitter @KMiettinen