Liikennekaarella tavoitellaan myös vähäpäästöisempää tulevaisuutta

EU-komissio julkaisi kesäkuussa ehdotuksensa yhteisön maiden päästövähennystavoitteiksi. Suomen tavoite on 39 prosentin kasvihuonekaasupäästöjen vähennys vuoden 2005 tasosta. Koska Suomen päästökaupan ulkopuolisista päästöistä huomattava osa tulee liikenteestä, on meillä, liikenteen päättäjillä, ammattilaisilla ja käyttäjillä, työtä edessämme.

Liikenteen päästöt ovat pysyneet viime vuosina kurissa muun muassa liikenteen maltillisen kasvun myötä. Hyvää suuntaa on mahdollista edelleen vauhdittaa esimerkiksi lisäämällä biopolttoaineiden ja sähköautojen osuutta liikenteessä, mutta myös toteuttamalla liikennekaaren mahdollistamia uudistuksia liikenteen palveluihin.

Liikennekaari muuttaa liikennettä koskevaa ajattelu- ja toimintatapaa. Liikennekaari avaa tietoa ja poistaa rajoituksia liikennepalvelujen tuottamiselta. Se luo mahdollisuuksia uusille palvelumuodoille, jotka perustuvat liikenteen digitaalisuuteen, tehokkuuteen ja olemassa olevien resurssien jakamiseen. Lisäksi se tarjoaa kehittymismahdollisuuksia nykyisille palveluille. Kun tiedon saaminen eri liikennepalveluista helpottuu, helpottuu palvelujen vertailu, yhdistäminen ja tuottaminen.

Liikennekaaressa tavoitteena on myös lisätä joukkoliikenteen käyttöä yhtenäistämällä ja yksinkertaistamalla lainsäädäntöä ja tarjoamalla tässäkin uusia yrittämisen mahdollisuuksia. Valmistelussa halutaan myös turvata julkisen ohjauksen keinot niihin tilanteisiin, joissa markkinaehtoiset liikennepalvelut eivät riitä. Ketään ei ole tarkoitus jättää palvelujen ulkopuolelle.

Toimivat liikennemarkkinat sekä liikenteen uudet palvelut lisäävät koko liikennejärjestelmän tehokkuutta ja siten pitkällä tähtäimellä vähentävät liikennettä ja päästöjä.

Liikennepalveluiden kehittäminen antaa yksittäiselle kansalaiselle lisää valinnanmahdollisuuksia oman auton käytön ja olemassa olevien liikennepalvelujen rinnalle. Tutkimusten mukaan yksi yhteiskäyttöauto saattaisi korvata jopa 8-25 yksityisomisteista autoa. Myös joustavat kutsuohjattuun liikenteeseen perustuvat palvelut voisivat olla tehokas keino vastata joukkoliikenteen niin sanottuun ensimmäisen ja viimeisen kilometrin ongelmaan.

Liikennepalveluiden päästövähennysvaikutusta on vaikea arvioida, sillä vaikutukset vaihtelevat sen mukaan, mistä liikennemuodoista luovutaan ja millaisia uusia palveluita käytetään. Parhaimmillaan päästövähennykset voivat olla merkittäviä. Esimerkiksi tilanteessa, jossa noin 1,5 prosenttia henkilöautolla tehdyistä pitkistä matkoista siirtyisi joukkoliikenteeseen, päästöt vähenisivät noin 0,5 miljoonaa tonnia vuoteen 2030 mennessä. Jos taas henkilöautojen keskimääräinen kuormitus nousisi 5 prosenttia vaikkapa kimppakyytien ansiosta, liikenteen päästöt pienenisivät arviolta noin 0,2 miljoonaa tonnia vastaavana aikana. Kun taakanjakosektorin kasvihuonekaasupäästöjä pitää jo olemassa olevien toimenpiteiden lisäksi vähentää noin 6 miljoonaa tonnia, on kysymys isosta vähennyksestä.

Mutta miten liikennekaari liittyy alussa mainittuihin päästövähennyksiin? Vastaan, että asenteen ja rohkeuden kautta. Toimintamme ympäristöystävällisyys ja hyvinvointimme eivät parane vanhasta kiinni pitämällä, vaan hakemalla uusia ratkaisuja ja vaihtoehtoja.

Tarkoitus on, että liikennekaari luo kasvua synnyttämällä uusia innovaatioita, panee vauhtia tuotekehitykseen ja luo uusia työpaikkoja jo olemassa oleville toimialoille – mutta myös kokonaan uutta toimintaa. Voimme valinnoillamme vaikuttaa tulevaisuuteemme ja ympäristöömme.

Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

 

Julkaistu osoitteessa anneberner.fi 28.08.2016. Julkaistu LVM:n Impulssi-blogissa 22.05.2018.