Liikennejärjestelmän taloudellisten vaikutusten arvioinnin kehittäminen ottaa askeleita eteenpäin
Liikennehankkeiden laajemmat taloudelliset vaikutukset ovat pitkään herättäneet keskustelua liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) hallinnonalalla ja sidosryhmissä. Erityisesti on pohdittu sitä, synnyttääkö liikennejärjestelmän kehittäminen sellaisia taloudellisia hyötyjä, joita ei arvoteta nykyisessä hyöty-kustannusanalyysissä. Tarve laaja-alaisille taloudellisten vaikutusten arvioille on ilmeinen. Entistä laajemmat tietovarannot sekä kehittyneemmät laskentamenetelmät edistävät tietopohjaisen valmistelun toteuttamista.
Liikennejärjestelmän kehittämisen laajemmista taloudellisista vaikutuksista on aiemmin tehty kaksi esiselvitystä (Laakso ym., 2016 & Laakso & Metsäranta, 2017) ja vaikutusten arviointeja on toteutettu mm. alueellisissa liikennejärjestelmäsuunnitelmissa sekä yksittäisissä kehittämishankkeissa. Näiden pohjalta on tullut selväksi se, että laajempien taloudellisten vaikutusten olemassaoloa ja niiden kvantitatiivista tarkastelua tulee tutkia ja kehittää lisää. Aivan ensimmäiseksi tarvitaan kuitenkin tarkastelukehikko, joka luo pohjan vaikutustarkastelun systemaattiselle kehittämistyölle.
Arviointikehikko auttaa jäsentämään kokonaisuutta
LVM on laatinut laajempien taloudellisten vaikutusten tarkastelukehikon (Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2020:5) hyödyntämällä kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta ja esimerkkejä vastaavista kehikoista muissa maissa. Olennaisen osan tarkastelukehikosta muodostavat hallinnonalan sekä eräiden sidosryhmien teettämien esiselvitysten tulokset. Aiemmin on julkaistu raportit kiinteistömarkkinavaikutuksista (Haapamäki ym., 2019) ja työmarkkinavaikutuksista (Metsäranta ym., 2019). Keskiviikkona 6.5. on julkaistu kasautumisvaikutuksia käsittelevä esiselvitys (Haapamäki ym., 2020), ja perjantaina 8.5 julkaistaan esiselvitys aluetaloustieteen menetelmistä liikennejärjestelmän kehittämisen vaikutustarkastelussa (Hokkanen ym. 2020; Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2020:7).
Tarkastelukehikossa kuvataan, mitä laajempien taloudellisten vaikutusten sisältö on, mikä suhde niillä on hankkeiden suoriin vaikutuksiin ja kuinka laajempia taloudellisia vaikutuksia tulisi jatkossa tarkastella.
Tarkastelukehikko ei velvoita viranomaisia laatimaan laajempien taloudellisten vaikutusten tarkasteluja. Se luo tarkasteluille systemaattiset puitteet, joita tulisi noudattaa, mikäli tarkasteluja tehdään. Se toimii myös viitekehyksenä aihepiirin ympärillä tehtävälle tutkimus- ja kehittämistoiminnalle LVM:n hallinnonalalla. Tarkastelukehikko ohjeistaa laajempien taloudellisten vaikutusten arviointien tekemistä siten, että niiden tulee kytkeytyä toimenpiteiden aiheuttamiin suoriin liikennetaloudellisiin vaikutuksiin. Taloudelliset vaikutukset voivat olla niin positiivia kuin negatiivisiakin, ja vaikutustarkastelun tulisi ensisijaisesti olla määrällistä.
Kasautuminen liittää liikenteen, maankäytön ja talouden dynamiikan toisiinsa
Keskiviikkona 6.5. julkaistu esiselvitys (Haapamäki ym., 2020) liikennejärjestelmän kasautumisvaikutuksista raivaa tietä kasautumisvaikutusten tekemiselle sekä siihen liittyvälle kehittämistyölle. Varsinkin strategisen valmistelun kannalta on hyödyllistä saada lisätietoa kehittämishankkeiden vaikutuksista tuottavuuteen ja talouden toimintaan.
Kasautuminen on yksi laajempien taloudellisten vaikutusten arvioinnin osa-alue. Kasautuminen tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että yritykset ja niiden työntekijät sijoittuvat lähelle toisiaan ja vaikuttavat tätä kautta toistensa tuottavuuteen.
Kaupunkitaloustieteessä tunnistetut mekanismit kasautumiselle yritystasolla ovat:
- työpaikkojen ja työntekijöiden parantuva kohtaanto (eli kuinka hyvin työpaikat löytävät oikeat tekijät),
- tuotantoresurssien tehokkaampi jakaminen (esim. hyödyntää samoja alihankkijoita) ja
- ideoiden sekä tuotantomenetelmien oppiminen (menestysreseptien hyödyntäminen).
Näiden mekanismien tarkemmalla tutkimuksella sekä niistä johdetuilla sovellutuksilla voidaan tunnistaa kasautumisen luomia vaikutuksia yritysten ja työntekijöiden tuottavuuteen.
Toisaalta, kasautuminen voi aiheuttaa myös negatiivisia vaikutuksia mm. ruuhkautumisen muodossa. Sen syntyminen liikenneverkolla on seurausta ihmisten tahdosta liikkua työpaikkakeskittymiin, eli paikkoihin joissa kasautuminen näyttää positiiviset puolensa. Kasautumisvaikutuksia arvioitaessa on hyvä muistaa myös kolikon kääntöpuoli, mutta huolellisessa vaikutusten arvioinnissa negatiiviset ruuhkautumisvaikutukset ovat sisällä jo lähtöaineistona toimivissa liikenteen mallinnuksissa.
Kasautuminen on ilmiö, joka liittää liikenteen, maankäytön ja talouden dynamiikan toisiinsa hyvin käytännöllisellä tasolla. Tästä huolimatta kasautumisvaikutusten arviointi euromääräisesti on hyvin haastavaa ja vaatii tuekseen luotettavaa tietopohjaa ja tutkimusta. Kasautumisen muutoksia voidaan kuitenkin jo arvioida ennen euromääräisiäkin arvioita keskittymällä ilmiön itsensä todentamiseen. Näin liikennejärjestelmän kehittämisen vaikutukset kasautumiseen ja siitä syntyvään tuottavuuden parantuminen voidaan todeta osin jo nykyisin menetelmin sekä näin luoda edellytyksiä parempien menetelmien kehittämiseksi.
Menetelmien ja toimintatapojen kehittäminen vaatii pitkäjänteisyyttä
Liikennejärjestelmän taloudellisten vaikutusten arvioinnin kehittäminen on laaja-alainen kokonaisuus, jonka ytimessä ovat liikennejärjestelmässä tapahtuvien muutosten todentaminen sekä niistä johdettavien vaikutusketjujen todentaminen. Vaikutusketjut ovat usein monisyisiä, minkä vuoksi arviointien lähtökohtana käytettävien tietojen tulee olla korkealaatuisia. Lisäksi valmistelussa tehtävien arviointien tulee olla mahdollisimman läpinäkyviä ja toistettavia.
Vaikutusten arvioinnin kehittäminen on oivallinen tilaisuus syventää virkakunnan, tutkijoiden ja suunnittelukentän välistä yhteistyötä. Olemme oppineet hyviä toimintatapoja jo esiselvitysvaiheessa, mutta samalla on tullut selväksi, että olemme vasta alkuvaiheessa kehittämistyötä. Tarvitsemme enemmän liikenne- ja kaupunkitaloustieteellistä tutkimusta työkalujen rakentamiseksi sekä uudenlaisia toimintamalleja laajempien taloudellisten vaikutusten arviointien luotettavaan ja läpinäkyvään tuotantoon.
Odotankin innolla 2020-luvulla tapahtuvaa liikennejärjestelmän laajempien taloudellisten vaikutusten arvioinnin kehitystä. Tie on pitkä, kivikoita ei varmasti pystytä välttämään, mutta suunta on varmuudella eteenpäin.
Niko-Matti Ronikonmäki
Kirjoittaja työskentelee johtavana asiantuntijana konserniohjausosastolla
Lähteet
Hokkanen, J., Savikko, H., Honkatukia, J.,Metsäranta, H., Sirkiä, A., Haapanen, M, & Tohmo, T., (2020), Aluetaloustieteen menetelmät liikennejärjestelmän kehittämisen vaikutustarkastelussa. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2020:5, julkaisu 9.5.2020.
