Liikenneinvestointien on vahvistettava turvallisuutta

Hallituksen tärkein yhteinen tehtävä on varmistaa Suomen ja suomalaisten, koko yhteiskuntamme turvallisuus kaikissa oloissa. Suomen turvallisuustilanne muuttui pitkäaikaisesti Venäjän hyökättyä laittomasti Ukrainaan. Sodalla on merkittävät vaikutukset Suomen kokonaisturvallisuuteen ja huoltovarmuuteen. Yli 1 300 kilometriä pitkä itärajamme pysyy kiinni kansallisen turvallisuuden nimissä ja haemme hallituksessa koko ajan keinoja, joilla voimme vahvistaa turvallisuuttamme.

Velvollisuutemme on varmistaa, että hallinnonalamme ja käytettävissämme olevat investointivarat tukevat saumattomasti turvallisuutta ja taloutta. Käytettävissä olevia rahoja on kohdistettava muuttuneessa ympäristössä Suomen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Hallitus onkin paitsi sitoutunut tarkastelemaan hallitusohjelman toimenpiteitä uudelleen, myös tarvittaessa priorisoimaan infrahankkeiden toteutusta toimintaympäristön muutosten vaatimalla tavalla.

Huoltovarmuuttamme ja kokonaisturvallisuuttamme horjuttaviin logistiikan häiriöihin ja kyberuhkiin on varauduttava paremmin, sotilaallista liikkuvuutta on kehitettävä kiireellisesti ja olemassa olevaa perusinfraa on vahvistettava vastaamaan turvallisuusympäristön muutoksia.

Liikenne- ja viestintäministeriö on vahvistanut koko kuluneen hallituskauden rooliaan turvallisuuden rakentajana. Ministeriöllämme sekä virastoillamme on pitkä perinne erinomaisesta yhteistyöstä yli hallinnonalojen erityisesti puolustusministeriön ja Puolustusvoimien, sisäministeriön ja Huoltovarmuuskeskuksen kanssa.

Nyt yhteistyötä syvennetään entisestään niin, että voimme yhä paremmin varmistaa sotilaallista liikkuvuutta, huoltovarmuutta, kriittistä infraa ja kriittisiä kuljetuksia. Kansallisen sotilaallisen liikkuvuuden toimintasuunnitelma on jo laadittu puolustusministeriön johdolla poikkihallinnollisen koordinaatioryhmän tukemana. Ryhmässä on ollut edustus liikenne- ja viestintäministeriöstä sekä virastoistamme Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilta ja Väylävirastolta.

Päivitämme parhaillaan Suomen liikennejärjestelmää valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman eli Liikenne 12 -suunnitelman kautta. Sen uudistettuna tavoitteena on turvallinen, kestävä ja toimiva liikennejärjestelmä. 

Liikennejärjestelmän on varmistettava, että siviilit, sotilaat, kalusto, tavarat, energia ja elintarvikkeet liikkuvat kaikissa olosuhteissa. Puolustushallinto ja liikenne- ja viestintähallinto arvioivat parhaillaan yhteistyössä sotilaallisen liikkuvuuden kehittämistä ja sen taloudellisia ja muita vaikutuksia. Tulokset huomioidaan Liikenne 12 -suunnitelman päivitystyössä sekä liikenneinvestointeja koskevassa päätöksenteossa.

Nato-jäsenyys tuo infrakokonaisuudelle ja Pohjoismaiselle yhteistyölle uuden ulottuvuutensa, joka on ennen kaikkea mahdollisuus. Olemme lähteneet vahvistamaan proaktiivisesti paitsi pohjoismaista ja EU-yhteistyötä, myös jäsentämään rooliamme ja tehtäviämme Nato-yhteistyössä. 

Sain kunnian olla Suomen ensimmäinen liikenne- ja viestintäministeri, joka tutustui paikan päällä massiiviseen kansainväliseen puolustusharjoitukseen. Naton Nordic Response 24 -harjoitus toi erinomaisesti esiin liittokunnan puitteissa tehtävän yhteistyön merkityksen. 

Turvallisuuden toteuttamiseksi tarvitaan toimivia ja kestäviä maanteitä, siltoja, rautateitä ja meriväyliä. Sotilaallisen liikkuvuuden ja huoltovarmuuden kehittämistarpeet ovatkin meillä huomattavat. Kaksikäyttöhankkeet ja suunnitelmallinen siirtyminen eurooppalaiseen raideleveyteen askel kerrallaan ovat ajankohtaisempia kuin koskaan. Maayhteyksiä Ruotsiin ja Norjaan, kriittisiä maantie- ja rautatieväyliä, satamia, jäänmurto- ja avustamiskykyä sekä jo olemassa olevan infran kunnossapitoa on priorisoitava.

Tosiasia lienee, että hankkeet on rahoitettava pääosin kansallisesti. EU- tai Nato-rahoitusta on saatavilla erittäin rajoitetusti, vaikka onnistuisimmekin maksimoimaan tukisummat. Tämä edellyttää kansallisten infravarojen painotusten muuttamista niin kiireellisten kehittämistoimien kuin pidemmän aikavälin kehittämisen osalta. Turvallisuustilanne velvoittaa meitä priorisoimaan huoltovarmuuskriittisiä yhteyksiä ja sotilaallisen liikkuvuuden tarpeita.

Koronapandemian jälkeen ensimmäinen Naton liikenteen suunnitteluryhmien kokous Naton pääesikunnan ulkopuolella pidetään Suomessa keväällä. Kokous on osallistujamäärältään yksi suurimmista Naton kokouksista, joita Suomessa tänä vuonna järjestetään. Liikenne- ja viestintäministeriö on vastuussa kokouksen järjestämisestä ja osallistun siihen itsekin. Jatkamme infrastruktuuriin liittyvistä välttämättömyyksistä puhumista myös Nato-kumppaneillemme tässäkin yhteydessä.

Niin fyysisestä infrasta kuin kyberturvallisuudesta huolehtiminen kuuluvat liikenne- ja viestintäministeriön ja sen hallinnonalan ydintehtäviin, joiden merkitys korostuu heikentyneessä turvallisuustilanteessa ja taloudellisesti vaikeina aikoina. Maamme tarvitsee infrahankkeita, jotka vahvistavat turvallisuutta, ovat taloudellisesti kestäviä ja rakentavat meille tietä kohti menestyvää Suomea.

Lulu Ranne
liikenne- ja viestintäministeri