Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan puhe Liikenne- ja viestintäfoorumissa 2022

Hyvät ihmiset,

Tervetuloa Liikenne- ja viestintäfoorumiin, joka on ministeriömme ja virastojemme vuosittainen päätapahtuma. Se järjestetään jälleen kerran virtuaalisena, mutta tällä kertaa tarkoituksella ja ajatuksella. Näin saamme kokoon yli tuhatpäisen joukon keskinäiseen vuorovaikutukseen välimatkoista piittaamatta ja vähäpäästöisesti. Vaikka kasvokkaista tapaamista ei mikään korvaa, niin toteutamme tällä tavalla tarkoitustamme: luomme yhteyksiä, ylitämme välimatkoja, välitämme ilmastosta.

”Maailma on sijoiltaan, sanoi Hamlet, ja tältä osin Kansallisteatteri on juuri oikeaan aikaan ottanut Shakespearen klassikon ohjelmistoonsa. Olemme jo pitkään eläneet aikaa, jossa poikkeuksista on tullut sääntö. Kaksoiskriisi eli pandemia ja Venäjän julma hyökkäyssota vaikuttavat liikenteeseen ja viestintään hyvin eri tavoin ja eri tasoin.

Hyvät ystävät,

Käyn aluksi läpi tilannekuvaa valmiuden ja varautumisen maailmassa, siten kokon yhteen kolme hallinnonalamme kymmenvuotista strategiaa, jotka olemme kaksoiskriisistä huolimatta valmistelleet. Ja lupaan päättää toiveikkuuteen.

Venäjän rikollisen toiminnan takia Liikenne ja logistiikka joudutaan miettimään uudestaan. Meillä on hyvässä vauhdissa strategiatyö, joka huomioi kaksoiskriisin vaikutukset niin liikennepalveluiden tuottamiseen, yhteyksien kehittämiseen ja liikenneverkon ylläpitämiseen.

Kun itäistä Suomea on kehitetty vahvasti lännen ja idän yhteyksien varaan, huomaammekin nyt, että portin tilalla on muuri, yli 1300 kilometriä pitkä rautaesirippu. Saimaan kanava ei enää yhdistä, vaan erottaa. Teemme kaikkemme, että reuna-alue ei joudu eristyksiin, vaan yhteydet muihin suuntiin vahvistuvat. Hallituksen asettama Itäisen Suomen työryhmä antaa valoa tulevaisuuteen, niin eläjille kuin elinkeinoille, ja omalta osaltamme olemme sitoutuneet vahvistamaan Karjalan rataa niin nyt kuin tulevina vuosina. Myös Itärata on tulevaisuudenuskoa lujittava hanke, ja sitä uskoa koko Suomi tarvitsee.

Liikenteen henkilö- ja tavaravirrat kulkevat jatkossa uusissa uomissa. Myös Suomen kansainvälisten yhteyksien strategia on ajateltava uusiksi sen jälkeen, kun Venäjän ylilentosopimus ei enää lyhennä matkaa Aasiaan ja Aasiasta. Kuljetuksilla on ratkaiseva rooli myös huoltovarmuuden turvaamisessa, ja myös sotilaallisella liikkuvuudella on uutta merkitystä nykyisessä turvallisuusympäristössä.

Venäjän hyökkäys haastaa uudelleenarviointeihin, mutta myös lujittaa jo tehtyjä valintoja. Ennen kaikkea Marinin hallituksen rohkea hiilineutraaliustavoite on osoittautunut kaukaa viisaaksi. Olimme jo hyvin pitkälti irtautuneet idän fossiilienergiasta ennen helmikuuta. Ilmastonsuojelu on myös turvallisuuden tae, ja aidon riippumattomuuden ehto. Ilmastonsuojelu on itsenäisyyden suojelua.

Vaikka Venäjän toimet olivat yllätys, emme olleet yllätettyjä.

Olemme olleet varautuneita, olemme olleet varuillamme. Huoltovarmuuden järjestelmämme on maailmalla ainutlaatuinen, ja olen saanut monelle kateelliselle ulkomaiselle kollegalle sen kyvykkyyksiä selostaa. Ennen kaikkea poikkeuksellista – ja poikkeuksellisen kiitettävää – on yksityisen sektorin vastuunkanto niin materiaalisessa kuin virtuaalisessa varautumisessa.

Sama pätee myös verkkoturvallisuuteen. Olemme olleet varautuneita, olemme olleet varuillamme. Olemme varmistaneet radioverkkojen turvallisuutta aivan alusta pitäen, jo yli 30 vuoden ajan. Kun huolenamme on ollut yksi autoritäärinen valtio, olemme varautuneet myös toisten autoritääristen valtioiden tiedusteluun ja tiedonhankintaan. Myös kaksi vuotta sitten – siis hyvissä ajoin – uudistettua verkkoturvallisuuden lainsäädäntöämme olen saanut ylpeänä esitellä maailmalla.

Kolmas ja viime aikoina tärkein varautumisen aihe on ollut kyberturvallisuus, tietojärjestelmien ja datanhallinnan varmistaminen. Kun toimijoita on tuhansittain, isoja ja pieniä; ja kun järjestelmiä on uusia ja vanhoja sekä hyvin vanhoja, emme koskaan saavuta aukotonta ja haavoittumatonta tilaa. Kun yhteiskunta dataistuu koko ajan kovaa vauhtia, jokainen uusi datapiste on potentiaalinen portti pahantekijälle. Ja niitä on miljoonittain.

Jos emme voi varmistua, voimme kuitenkin varautua, ja valtiovalta tekee kaikkensa. Olemme liikenne- ja viestintäministeriössä ottaneet vastaan hallituksen tehtävänannon kyberturvallisuuden johtojärjestelmien, hallinnonalojen yhteistyön ja koordinaation, viranomaisvaltuuksien sekä lainsäädännön kuntoon saattamiseksi.

Jo reilu vuosi sitten - eli hyvän aikaa ennen nykyistä korotettua valmiustilaa - teimme kaksikin hallituksen periaatepäätöstä kriittisten alojen tietoturvasta ja kyberalan vahvistamisesta. Siellä oli jo tunnistettu ne tarpeet ja resurssivaatimukset, joihin ensi vuoden budjetissa vastataan yli 50 miljoonan euron panostuksella. Nyt vihdoin vakinaistamme LVM-ssä toimivan valtion kyberturvallisuusjohtajan tehtävän.

Viimeinen pala lainsäädännöstä saataneen paikalleen syksyllä, jos eduskunta hyväksyy esityksemme poliisin, tullin ja rajavartioston yhteistyöstä myös kyberhyökkäyksissä. Tämä PTR-toiminta, joka jo nyt mahdollistaa uhkatilanteissa kolmen turvallisuusviranomaisen yhteiset tietojärjestelmät, tilannekuvat, johtojärjestelmät ja henkilöresurssit, on jälleen kerran ainutlaatuinen suomalainen ratkaisu. Kun PTR mahdollistuu myös kybertilanteissa, kykymme suojata, puolustautua ja vastata hyökkäyksiin paranee olennaisesti.

Kaikissa kolmessa missiossa, jossa varautumista vahvistetaan, yhteistyö siviiliyhteiskunnan ja turvallisuustoimijoiden välillä on toiminut tehokkaasti ja toisiaan tukien. Samoin elinkeinoelämä on hyvin isänmaallisesti tukenut niin ilmastotavoitteita kuin turvallisuustyötä, jotka kuten sanoin, kietoutuvat nyt yhteen strategiseksi vahvuudeksemme. Haluan esittää siitä parhaat kiitokseni.

Tämä työ jo itsessään osoittaa, mitä Suomessa haluamme puolustaa, mikä Suomessa on arvokkainta ja ainutlaatuisinta.

Suomalaisilla on supervoima, ja se supervoima on yhteistyö.

Hyvät ystävät,

Tämä on viimeinen kerta kun saan puhua teille ministerinä Marinin ykköshallituksessa. On ehkä oikea hetki tehdä tiliä siitä kaikesta tulevaisuustyöstä, jota paneutuneen ja osaavan virkakunnan kanssa olemme tehneet, pandemian ja sodan keskellä, viitoittamaan liikenteen ja viestinnän linjoja tästä eteenpäin.

Nostan esiin kolme strategista kokonaisuutta, jotka määrittävät hallituskauden perintöä seuraaville vuosilla ja jopa vuosikymmenelle.

Liikenne 12 -suunnitelma linjaa ensimmäistä kertaa koko liikennejärjestelmää, koko valtakunnan tasolla, pitkäjänteisesti ja ennakoitavasti. Kun meillä on yhteinen näkymä aina 2030-luvulle asti, voimme suunnitella ja toteuttaa mahdollisimman kestävät ja toimivat yhteydet kaikille suomalaisille, kaikkialla Suomessa sekä Suomeen ja Suomesta.

Samalla Liikenne 12 on vastaus myös rajallisiin resursseihin. Suunnitelman ansiosta voimme käyttää julkisia varoja tehokkaammin siltarumpupolitiikan kustannuksella. Se on järkiperäistä liikennepolitiikkaa. Ja yksin tämä järkiperäinen perintö on aito ylpeydenaiheeni. Tässä yhteydessä haluan jälleen kerran kiittää kaikkia sidosryhmiä sekä kaikkia eduskuntapuolueita, jotka mahdollistivat tämä yhteisen liikennestrategian, joka kaikessa tähtää– sanoinko jo – järkiperäisyyteen.

Kouriintuntuva osoitus Liikenne 12:n hyödyistä onkin, että johdonmukaisella suunnittelulla ja rytmityksellä olemme niukkojen määrärahojen oloissa onnistuneet maksimoimaan EU-rahoituksen liikenteen alalle. Vuoden 2021 hakukierroksilla saavutimme 100 miljoonan euron rahoituksen julkisille ja yksityisille hankkeille.

Fossiilittoman liikenteen tiekartta on korvaamaton työkalu liikkumisen ja logistiikan päästövähennysten saavuttamiseksi. Sekin on laajan ja syvän yhteistyön tulos, jossa suunnitteluun mutta myös toteutukseen osallistuvat tärkeimpinä he, joiden elämää ja elinkeinoa liikenteen ilmastotavoitteet eniten koskevat, tai jopa lyhyimmällä tähtäimellä vaikeuttavat.

Liikenteen päästövähennyksissä otamme näinä poikkeusaikoina välillä askelia myös taaksepäin, mutta suunta on selvä ja yhdessä sovittu. Tässä yhteydessä haluaisin korostaa sitä ennennäkemätöntä tietopohjaa, joka tätä työtä varten on johdonmukaisesti rakennettu. Viime vuosi oli Tutkitun tiedon teemavuosi, mutta kehotan meitä vakavasti viettämään sitä joka vuosi. Tietoon ja tutkimukseen on panostettava välttämättä, niin liikenteen, logistiikan kuin digitaalisuudenkin saralla, ja koko yhteiskunnassa. Parlamentaarinen TKI-työryhmä jatkaa ansiokasta työtään sen jälkeen, kun koko eduskunta on sitoutunut nostamaan tutkimuksen ja kehityksen investointien osuuden neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.

Fossiilittoman liikenteen tiekartta on selkeä näyte siitä, kuinka tieto on muuttunut päätöksiksi. Hyvä esimerkki on myös meidän Ilmatieteen laitoksen Tutkimuksesta palveluihin -konsepti. Talouden tulevaisuudellemme on tärkeää, että pääsemme myös tutkimuksesta liiketoimintaan, ja siinä tiedeyhteisö on ottanut isoja askelia viime aikoina.

Ja vielä se kolmas. Liikenne 12-suunitelma linjaa liikennejärjestelmän tavoitteet ja tärkeysjärjestykset pitkälle 2030-luvulle. Vastaavasti Digikompassi on kymmenen vuoden strategia, jonka ansiosta digitalisaatio ja datatalous palvelevat entistä paremmin kansalaisia, yhteisöjä ja yrityksiä.

Digikompassi on EU-tason asiakirja, ja Suomi tuo ensimmäisenä jäsenmaana oman strategiansa muille malliksi. Samoin kuin tietopolitiikassa ja avoimen datan aloitteissa jo aikaisemmin, Suomi käyttää paljon kokoaan suurempaa vaikutusvaltaa EU:ssa. Pienen maan valta on copy-paste -valtaa. Muut kopioivat meidän ratkaisujamme ja samalla meidän arvojamme ja prioriteettejamme – ja näin kuuluu ollakin, koska olemme jälleen ykkössijalla Euroopan maiden digiosaamisen vertailussa eli DESI-indeksissä.

Järkiperäistä liikennepolitiikkaa, vaikuttavaa datapolitiikkaa. Ja eurooppalaisen datasääntelyn osalta ehdin ehkä vielä nippa nappa poksauttelemaan sampanjapulloa.

Viisi isoa, globaalisti suuntaa näyttävää säädöstä on joko astumassa voimaan tai valmistumassa. Aivan kuten GDPR aikanaan, nämä datan avoimuutta, sisältöä ja jakamista koskevat säännöt sekä jättiläisyrityksiä rajoittavat määräykset ulottavat valtansa myös EU:n ulkopuolelle. Columbian yliopiston professori, suomalainen Anu Bradford on käyttänyt tästä nimitystä the Brussels Effect. EU on vihdoin viimein ottamassa hallintaansa datakapitalismin villiä länttä.

Viime vuoden puheessani hahmottelin datakapitalismin aikakautta enemmänkin, ja olen nyt innostunut yrittämään kirjaa samasta aiheesta. Vuosi sitten esitin kolme vaihtoehtoa, jotka ovat datataloudenkin amerikkalainen, aasialainen ja eurooppalainen malli – vaihtoehtoina ovat kasino, kasarmi tai kansankoti. Nyt on ilo todeta, että kansankodin arvot ovat vahvasti läsnä eurooppalaisissa säädöksissä. EU-puheenjohtajakaudella – siis ennen minun aikaani – Suomi teki menestyksellistä vaikutustyötä. ihmiskeskeisen, luotettavan, avoimen ja yhtenäisen datatalouden puolesta. Se kannatti. Voimme hyvällä syyllä sanoa, että EU:n datasääntelyssä näkyy Helsinki Effect, suomalaisen luottamustalouden kädenjälki.

Hyvät ystävät,

Loppu hyvin, kaikki hyvin. Tämäkin on muuten sitaatti William Shakespearelta.

Tulevaisuus on tuntematon, mutta olemme varautuneita ja varuillamme. Suomalaisen liikennepolitiikan peruslinjaukset on tehty kymmeneksi vuodeksi, ja kun olosuhteet muuttuvat, on paljon viisaampaa muuttaa suunnitelmia kuin lähteä tyhjästä liikkeelle. Suomalaisen digikehityksen linjaukset osaamisen, yhdenvertaisuuden, julkisen hallinnon ja yritysten osalta on tehty kymmeneksi vuodeksi, ja kun ylitämme tavoitteet, on paljon viisaampaa nostaa kunnianhimon tasoa kuin jäädä ihmettelemään.

Me selvisimme kansakuntana vaikeimmasta korona-ajasta suojellen kansanterveyttä ja kansantaloutta. Me teimme Venäjän hyökkäyksen johdosta kansakuntana päättäväisiä turvallisuuspoliittisia ratkaisuja. Meillä on kansakuntana vastaukset energiakriisiin ja kyky oikeudenmukaiseen ekologiseen siirtymään. Me selviydymme ja me menestymme - sitä ei estä mikään.

Kiitos.

Timo Harakka

Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeri