Liikenne 12 –luonnoksen valmistelu: Oppitunteja isoista kokonaisuuksista

Julkaisuajankohta 18.11.2020 8.11
Kolumni
Kaisa Kuukasjärvi ja Hanna Perälä (Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää Keksi / LVM)

Valtakunnallisen 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnos lähetetään parin kuukauden päästä lausuntokierrokselle. Luonnoksen lisäksi lausuntoja pyydetään myös suunnitelman vaikutusten arvioinnista.

Luonnoksen valmistelu on ollut kiinnostava oppimiskokemus yhteistyöstä, uudesta ajattelusta, suurista kokonaisuuksista, tiedon tärkeydestä, avoimuudesta ja menettelytavoista.

Ensimmäistä kertaa laadittavan suunnitelman valmistelu polkaistiin virallisesti käyntiin kesäkuussa 2019. Työtä ohjaava parlamentaarinen ohjausryhmä perustettiin marraskuussa 2019.  

Vuoropuhelu sidosryhmien kanssa aloitettiin kuitenkin jo pian liikennejärjestelmäsuunnittelua koskevan lainsäädännön tultua voimaan syksyllä 2018, ja sitä on jatkettu aktiivisesti läpi suunnitelman valmistelun. Yhteistyöryhmä on varmistanut tiedonkulun eri alueille ja tahoille.

On ollut mukava huomata, että valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma kiinnostaa, ja olemme saaneetkin kuulla monia näkemyksiä ja tutustua moniin uusiin ihmisiin valmistelun aikana.

Palaute muutti rahoituslinjauksia

Alusta alkaen on ollut selvää, että liikennejärjestelmää käsitellään kokonaisuutena ja päätöksenteon tietopohjaa vahvistetaan suunnitelmallisesti myös tulevia suunnittelukierroksia silmällä pitäen. Vaikutusten arvioinnin tuominen kiinteäksi osaksi suunnittelua on tukenut toimenpiteiden kohdistamista suunnitelman tavoitteiden mukaisiksi.

Suunnitelmaluonnos on valmistunut vaiheittain. Keväällä 2020 laadittiin ensimmäisiä versioita suunnitelmasta, ja parlamentaarinen ohjausryhmä otti niihin kantaa. Syyskausi alkoi runsaan osallistujajoukon keränneellä sidosryhmätilaisuudella, jossa keskusteltiin senhetkisestä suunnitelmaversiosta.

Tuolloin käsittelyssä ollut suunnitelmaversio oli tehty tiukasti valtion budjettikehyksen asettamissa puitteissa koko 12-vuotiselle ajanjaksolle. Palaute sidosryhmäkeskusteluista oli hyvin yksimielistä ja selkeää: huolimatta tervetulleesta ja tarpeellisesta lisäpanostuksesta olemassa olevien väylien kunnossapitoon, väyläverkon kehittämisen rahoitustaso oli liian alhainen ja suunnitelmaversio liian yleispiirteinen. 

Korotettuihin joukkoliikennemäärärahoihin sekä matkaketjujen kehittämiseen liittyviin toimenpiteisiin ja määrärahakohdennuksiin oltiin tyytyväisiä. Tiedon ja digitalisaation nykyistä kattavampi hyödyntäminen otettiin myös positiivisesti vastaan.

Tiistaina 17. marraskuuta 2020 julkaistussa suunnitelmaluonnoksessa väyläverkon kehittämisen rahoitus on nostettu jo aiemmiltakin vuosilta tutulle noin 500 miljoonan euron vuositasolle. Rahoitusta koskevat linjaukset tarkoittavat, että kehyksiä olisi vuoden 2025 jälkeen kasvatettava liikennejärjestelmän rahoituksen osalta.

Tietoa ja tilannekuvaa

Jatkossa kehittämishankkeiden valikoituminen rahoitukseen valmistellaan nykyistä johdonmukaisemmin tietoon pohjautuen.

Liikenne- ja viestintävirasto laati yhteistyössä Väyläviraston kanssa ensimmäisen liikenneverkon strategisen tilannekuvan keväällä 2020. Tässä tilannekuvassa käsiteltiin sekä valtion väyläverkkoon että muuhun liikenneverkkoon kohdistuvia tarpeita asiakkaiden, eli elinkeinoelämän ja kansalaisten, näkökulmasta valtakunnallisella tasolla.

Liikenneverkon strateginen tilannekuva päivitetään vuoden 2020 loppuun mennessä ja jatkossa kahdesti vuodessa, jotta valmistelun taustalla oleva tieto on varmasti ajantasaista.

Tilannekuvan, valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden ja painotusten sekä rahoitustason perusteella Väylävirasto päivittää väyläverkon suunnitteluohjelmansa sekä laatii investointiohjelman 6-8 vuodeksi.

Ensimmäinen investointiohjelma laaditaan keväällä 2021. Investointiohjelmaa hyödynnetään talousarvioesitysten laadinnassa ja hankkeiden perustelemisessa. Eduskunta päättää jatkossakin hallituksen esityksen pohjalta siitä, mitä hankkeita toteutetaan.

Edellä kuvatulla menettelytavalla tähdätään pitkäjänteiseen ja suunnitelmalliseen prosessiin hankkeiden suunnittelusta niiden toteutukseen, mikä luo myös mahdollisuuksia EU-rahoituksen nykyistä parempaan hyödyntämiseen.

Pääväyläasetus on herättänyt syksyn aikana keskustelua. Hallitusohjelman mukaisesti suunnitelman valmistelun aikana arvioitiin pääväyläasetuksen toimivuus ja muutostarpeet.

Parlamentaarinen ohjausryhmä linjasi, ettei pääväyläasetukseen tehdä muutoksia. Ohjausryhmä kiinnitti kuitenkin huomiota Eurooppateiden kunnon ja palvelutason puutteisiin - erityisesti talvikunnossapidon parantamisen tarpeisiin - sekä vilkkaimpien rajanylityspaikkojen ja niihin johtavien väylien riittävään palvelutasoon.

Alkulaukaus entistä vahvemmalle yhteistyölle

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma tuo selkeyttä myös valtion ja muiden toimijoiden välisiin kumppanuuksiin. Suunnitelma itsessään sisältää sekä valtion että kuntien toimenpiteitä. Siksi kuntien näkemyksiä on valmistelun aikana kuunneltu herkällä korvalla ja pyritty aidosti siihen, että toimenpiteet olisivat valtion ja kuntien yhteinen näkemys liikennejärjestelmän kehittämiseksi tarvittavista toimista.

Liikennejärjestelmäsuunnittelu kehittyy jatkuvasti, ja toivomme liikenne- ja viestintäministeriössä, että valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu on toiminut alkulaukauksena entistä vahvemmalle yhteistyölle saavutettavan, kestävän ja tehokkaan liikennejärjestelmän kehittämiseksi maassamme.  

Ensimmäisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu paikkariippumattomasti on ollut sen valmistelijoillekin haaste. Valmistelun aikana on opittu virheistä ja riemuittu onnistumisista. Sidosryhmiltä saatuun palautteeseen on pyritty vastaamaan suunnitelmassa mahdollisimman kattavasti, mutta varmasti parannettavaa vieläkin on.

Uskomme, että lausuntokierros tuo paljon uusia ja tuoreita näkemyksiä valmistelun jatkoon.

Kaisa Kuukasjärvi ja Hanna Perälä
Kirjoittajat vastaavat valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta liikenne- ja viestintäministeriössä ja toimivat mm. parlamentaarisen ohjausryhmän ja yhteistyöryhmän sihteereinä. Perälä on liikenneneuvos ja Kuukasjärvi neuvotteleva virkamies verkko-osaston kehittämisyksikössä.

Hankeikkuna: Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma (Liikenne 12) (LVM018:00/2019)

2020 Blogit Blogit 2020