Lentoliikennestrategia: Lentoasemaverkosto säilyy maakuntakenttiä kehittämällä
Liikenne- ja viestintäministeriö esittää uudessa lentoliikennestrategiassaan vuosille 2015-2030 yli viittäkymmentä lentoliikenteen ja lentoasemien kehittämislinjausta.
Keskeistä strategiassa on lentoasemien ylläpitäminen verkostona myös tulevaisuudessa sekä lentoliikenteen ja maakuntakenttien kehittäminen viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistyönä.
Lentoliikennestrategia luovutettiin liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikolle 6. helmikuuta. Siinä esitetään toimenpiteitä ja tavoitteita, jotka koskevat lentoasemien lisäksi muun muassa turvallisuutta, maksu- ja tukipolitiikkaa, lennonvarmistusta, koulutusta ja maahuolintapalveluja.
Strategiassa painotetaan lentoliikenteen tukevan Suomen talouden kasvumahdollisuuksia ja maan kilpailukykyä. Lentoliikennettä tulee kehittää pitkäjänteisesti matkustajien ja muiden asiakkaiden tarpeita palvelevaksi.
- Strategia tarjoaa hyvän pohjan lentoliikenteen eri osa-alueiden kehitystyölle niin kansallisesti kuin osana Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen valmistelu- ja lainsäädäntötyötä, Risikko toteaa.
Risikon mukaan strategian toimeenpanoa varten asetetaan viisi alueellista työryhmää, joiden tehtävänä on luoda kysyntää alueellisille lentokentille ja niiden palveluille.
Lentoasemien ja lentoliikenneyhteyksien lisäksi kehittämisen kohteina ovat liikenneyhteydet lentoasemille. Yhteyksiä voitaisiin toteuttaa eri liikennemuodot yhdistävinä matkaketjuina.
- Yhteistyöryhmiin kootaan edustus muun muassa maakuntien liitoista, kauppakamareista, lentoasemakunnista, yrittäjäjärjestöjen edustajista ja ELY-keskuksista, Risikko summaa.
Suomessa on tällä hetkellä 24 Finavian ylläpitämää lentoasemaa sekä Seinäjoen säätiöpohjainen ja Mikkelin kunnallinen lentoasema. Helsinki-Vantaan lentoasema on verkostossa ainoa, joka tuottaa voittoa ja jonka tuloilla Finavian verkostoa pidetään yllä.
Laajan lentoasema- ja reittiliikenneverkoston turvaamiseksi on tärkeää, että Helsinki-Vantaan kilpailukykyä vahvistetaan erityisesti kiristyvässä Euroopan ja Aasian välisessä siirtomatkustajaliikenteessä, strategiassa todetaan.
Alueellisten lentoasemien kehittämiseen on strategiassa nimetty kolme kärkihanketta. Lapin ja Pohjois-Suomen sekä Itä-Suomen hankkeet keskittyvät alueen lentoasemien, niiden lentoliikennepalvelujen ja matkailun kehittämiseen. Tampereelle pyritään luomaan matkustajia ja elinkeinoelämää palvelevia, eri kulkumuotoja yhdistäviä matkaketjuja lentoasemalle.
Strategiassa arvioidaan miehittämättömien ilma-alusten tarjoavan monille palveluille merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi maanmittaus, kartoitus ja valokuvaus, liikenne- ja energiaverkkojen turvatarkastukset, avustus- ja pelastuspalvelut sekä rajavalvonta- ja maanpuolustustoiminta.
Tästä syystä miehittämättömien ilma-alusten käyttömahdollisuuksien laajentamista tulisikin tukea. Toiminnalle olisi luotava edistyksellinen toimintaympäristö ja samalla varmistettaisiin miehittämättömien ilma-alusten turvallinen käyttö yhteisessä ilmatilassa.
Vaikka kaupallisen lentoliikenteen turvallisuus on nykyisin hyvällä tasolla, erityisesti harraste- ja yleisilmailun turvallisuuteen on jatkossakin panostettava. Turvallisuuden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä suunnitellaan ja toteutetaan viranomaisten ja harrasteilmailuyhteisön yhteistyönä, strategiassa todetaan.
Lisätietoja strategiasta:
hallitusneuvos, yksikön päällikkö Mikael Nyberg, p. 0295 34 2474
neuvotteleva virkamies Risto Saari, p. 0295 34 2474
liikenneneuvos Lassi Hilska, p. 0295 34 2497
