Lento kriisistä kestävyyteen
Helsinki-Vantaan lentoasema tarjoaa loppusyksyn hämärässä sadevihmassa varsin surrealistisen näkymän. En tarkoita maisemaa muuttanutta massiivista rakennustyömaata, vaan koronapandemian kentälle saartamien lentokoneiden rivejä.
Nyt ei voi olla oikea hetki keskustella lentoliikenteen päästöjen vähentämisestä - vai onko?
Pandemia on kohdellut lentoliikennetoimialaa kovalla kädellä, eikä tilannetta tule pahentaa kehnosti ajoitetuilla politiikkatoimilla. Pandemialla ja ilmastotoimilla on kuitenkin erilaiset aikajänteet.
Lentoliikenteen ennakoidaan toipuvan vuoden 2019 tasolle 2-4 vuoden kuluessa ja Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO ennustaa lentomatkustajien määrän siitä jopa kaksinkertaistuvan vuoteen 2035 mennessä.
Lentoliikenne on aiemminkin todettu sykliseksi toimialaksi, mutta kasvavaa liiketoimintaa se on jatkossakin. Tämä kasvu ei kuitenkaan voi enää jatkossa tapahtua roiman päästöjen kasvun saattelemana – suhteellisen energiatehokkuuden parantuminen ei ilmastoa paljonkaan auta.
Oikea hetki linjauksille
Vihreän elvytyksen periaatteiden mukaisesti nyt onkin oikea hetki tehdä pidemmän aikavälin strategisia linjauksia tiellä kohti hiilineutraalia Suomea 2035 ja päästötöntä liikennettä 2045.
Tätä työtä tehtiin pandemian keskellä liikenne- ja viestintäministeriön johtamassa fossiilittoman liikenteen tiekarttatyöryhmässä. Lentoliikenteen asiantuntijoiden kesken totesimme, ettei pelkän uuden teknologian varaan voi jättäytyä. Päästöjen kasvu tulee lentoliikenteessä jatkumaan, ellei tehokkaita päästövähennystoimia oteta käyttöön.
Vaikuttavimmat ja vähiten kilpailua vääristävät toimet sovitaan globaalilla tai alueellisella tasolla ICAO:ssa ja EU:ssa, mutta ilman kansallista edelläkävijyyttä ja kunnianhimoa ei laajempia muutoksia saavuteta. Lähimmät vuodet näyttävät lentoliikenteen suunnan paitsi pandemiasta takaisin kasvu-uralle, myös toimialan valmiuden uskottaviin ilmastotoimiin, sillä ICAO:ssa pitäisi vuonna 2022 sopia pitkän aikavälin päästövähennystavoitteesta ja sen saavuttamisen edellyttämistä toimista.
Uusiutuvat polttoaineet käyttöön ripeästi
Lentoliikenteenkään ilmastohaasteita ei ratkaista yhdellä yksittäisellä keinolla, mutta asiantuntijat niin Suomessa kuin muuallakin ovat yksimielisiä siitä, että uusiutuvien lentopolttoaineiden käyttöönottoa tulee nopeasti edistää.
Vaihtoehtoisten käyttövoimien vähäisyyden ja lentoliikenteelle tyypillisten teknologisten haasteiden vuoksi nestemäisiä lentopolttoaineita tullaan käyttämään vielä useita vuosikymmeniä. Siirtymä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin on kuitenkin ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi välttämätöntä.
Pääministeri Marinin hallitusohjelman kunnianhimoinen kirjaus uusiutuvien lentopolttoaineiden jakeluvelvoitteesta toteuttaa juuri tätä tavoitetta. Se on myös mahdollista toteuttaa niin, ettei toimialan toipumista pandemiasta vaaranneta. Kansainvälisessä lentoasemien ja –yhtiöiden kilpailussa näen kotimaisten toimijoiden tulevaisuuden valtteina erityisesti laadun; nopeuden, mukavuuden ja kestävyyden.
Tietoa tarjolla
Jos olet tänne saakka kirjoitukseni lukenut, niin selvästi teema kiinnostaa sinua. Kehotankin tutustumaan tarkemmin sekä lentoliikenteen tiekarttatyöhön, että juuri lausuntokierrokselle lähetettyyn luonnokseen valtioneuvoston periaatepäätökseksi lentoliikenteen päästöjen vähentämisestä.
Molemmista löydät mielenkiintoista taustatietoa lentoliikenteen ilmastoasioista ja näkemyksiä sekä linjauksia kansallisista mahdollisuuksista vaikuttaa globaalin liikennemuodon päästöihin, niin Suomessa kuin kansainvälisessä yhteistyössä.
Turvallista joulun ja pandemian päättymisen odotusta!
Janne Mänttäri
Kirjoittaja on hallitusneuvos liikenne- ja viestintäministeriön ilmasto- ja ympäristöyksikössä.
Twitter @janne_manttari
Fossiilittoman liikenteen tiekartta –työryhmän loppuraportti
