Lasten ja nuorten liikenneturvallisuus rakentuu arjessa
Jokainen meistä toivoo pääsevänsä turvallisesti perille - olipa matkalla sitten kotiin, töihin, kouluun tai harrastuksiin.
Tästä huolimatta liikenneturvallisuutta ei aina osata ajatella, ennen kuin jotain ikävää tapahtuu. Liikenneturvallisuus onkin asia, jota tulee pitää aktiivisesti esillä, ja jonka merkitystä ei tule vähätellä.
Liikenneturvallisuus on Suomessa parantunut selvästi viimeisten vuosikymmenten aikana. Kuitenkin vuosittain tieliikenteessä kuolee edelleen lähes 200 ihmistä. Erityisen ikävänä onnettomuustilastot näyttäytyvät nuorten miesten kohdalla. Taustalla on monia syitä aina päihde- ja mielenterveysongelmista yleiseen ajattelemattomuuteen.
Uudet sukupolvet ovat liikenteen tulevaisuus. Siksi erityisesti lasten ja nuorten liikenneturvallisuuteen tulee kiinnittää huomiota.
Lapset kävelevät ja pyöräilevät kouluun tai harrastuksiin jo nuorena. Näin ollen liikennesääntöjen ja turvallisten asenteiden omaksuminen ei voi alkaa vasta autokoulussa. Lasten asenteet liikenneturvallisuutta kohtaan muodostuvatkin hiljalleen arjessa.
Asenteilla on suuri merkitys siinä, miten yhteisiin pelisääntöihin eli liikennesääntöihin suhtaudutaan. Asenteet vaikuttavat myös siihen, miten muut osataan tai halutaan ottaa huomioon liikenteessä.
Esimerkin voimaa ei pidäkään vähätellä. Meidän aikuisten tehtävänä on näyttää lapsille mallia ja kannustaa vastuulliseen käyttäytymiseen liikenteessä. Lapset kyllä huomaavat, käyttävätkö aikuiset turvavöitä, kävelevätkö he päin punaisia tai ajavatko he poikkeuksellisen lujaa.
Lasten ja nuorten liikenneturvallisuus ei ole asia, jota voitaisiin kehittää pelkästään lakeja muuttamalla tai valvontaa lisäämällä. Turvallisuuden parantaminen edellyttää monialaista yhteistyötä ja systeemistä työotetta asenteiden muovaamiseksi ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Liikenneturvallisuus rakentuu yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan välisessä vuorovaikutuksessa.
Liikenneturvallisuus kehittyy oikeaan suuntaan. Työtä on kuitenkin edelleen paljon tehtävänä, jotta pääsemme tavoitteeseen nollasta liikennekuolemasta vuonna 2050. Lapset ja nuoret ovat tässä työssä keskeisessä roolissa, ja jokainen meistä voi omalta osaltaan tukea heitä kohti vastuullista ja turvallista liikennettä.
erityisasiantuntija Juuso Suomento
tieto- ja turvallisuusosasto
