Kun kaikki on jo sanottu

Julkaisuajankohta 5.12.2018 5.30
Kolumni
Päivi Antikainen (Kuva: LVM / Tomi Parkkonen)
Päivi Antikainen (Kuva: LVM / Tomi Parkkonen)
Kansainvälisen ilmastoraportin (IPCC) julkistus sai aikaan kalevalaisen kilpalaulannan siitä, kuka sitoutuu tekoihin, jotka ovat välttämättömiä.

Hyvä niin. Ilmastonmuutos on vääjäämätöntä ilman nopeita ja merkittäviä toimia. Toimia, jotka jättävät jälkensä elämäntapaan, yhteiskuntaan ja talouteen. Toimia, joihin emme ole valmiita tai valmistautuneita. Toimia, joita ilman seuraamukset ovat katastrofaaliset, ellemme toimi nyt ja huomenna.

Mitä jää jäljelle, kun kaikki on jo sanottu ilmastonmuutoksesta? Kun kaikkien vilpittömyys ja tahdonlujuus tehdä tarvittavat päätökset on vuorollaan kyseenalaistettu? Kun oma ja kansakuntamme rooli tämän pyöreän pallon pelastajana tuntuu pieneltä ja mitättömältä?

Jäljelle jäävät arki ja intohimo. Arkea ovat ne suuret ja pienet jokapäiväiset ilmaston eduksi tehtävissä olevat päätökset. Päätökset, jotka on helppo sivuuttaa, mutta joiden kollektiivinen merkitys on suuri. Päätös tehdä työmatka auton sijaan julkisella liikenteellä, taittaa kauppamatka kävellen tai pyöräillen, tankata biopolttoaineita bensiinin sijaa, laatia suunnitelmat sähköauton hankkimiseksi heti kun kukkaron nyörit antavat myöten.

Arkea on myös se työ, jota kukin meistä tekee omassa roolissaan henkensä pitimiksi. Ilmastonmuutos ei jätä yhtään ammattikuntaa kylmäksi. Pikemminkin päinvastoin. Jokaisen meistä pitäisi pohtia, miten ilmasto- ja ympäristöasiat otetaan omassa työssä ja sen tavoitteissa huomioon. Vaikka johtajuutta kaipaisimmekin, ilmastonmuutosta ei voi ulkoistaa.

Liikenne- ja viestintäministeriön arki rakentuu yhä enemmän ilmastonmuutoksen edellyttämien ratkaisujen etsimiseen ja löytämiseen. Ministeriöön perustetaan vuodenvaihteessa ilmasto- ja ympäristöyksikkö. Se ei tule jättämään yhtään kiveä kääntämättä, jotta liikenteestä tulisi hiiletöntä vuoteen 2045 mennessä.

Jo ennen kuin yksikkö aloittaa, valmistuu suunnitelma (#ILMO45) siitä, miten tavoitteeseen päästään liikenteen palveluita, teknologisia ratkaisuja ja uusiutuvia energialähteitä hyödyntämällä.

Koska ilmastonmuutokseen on päädytty globaalin toiminnan kautta, on myös ratkaisuista päästävä sopuun maailmanlaajuisesti. Hiilidioksidipäästöt syntyvät niin maalla, merellä kuin ilmassakin. Meret roskaantuvat, melu haittaa ja fossiiliset polttoaineet haukkaavat ilmaa jota hengitämme. Ministeriö tulee siten panostamaan voimakkaasti kansainväliseen yhteistyöhön EU:ssa, Itämerellä, Arktisella sekä YK:n alaisissa tieliikenteen (UNECE), merenkulun (IMO) ja ilmailun (ICAO) organisaatioissa.

Kun kaikki on jo sanottu, jäljelle jää myös intohimo – palava halu toimia. Polte muuttaa maailmaa, jotta se säilyy monimuotoisena, turvallisena ja tasa-arvoisena myös tuleville sukupolville. Uskallus vaikuttaa. Voima, joka luo rohkeutta tehdä tarvittavat selvitykset, sopimukset ja päätökset. Voima, joka luo uudet ratkaisut ja innovaatiot ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.

Kalevalassa Ilmarinen takoo uuden auringon ja kuun, mutta ne eivät paista. Väinämöinen palaa teettämään Ilmarisella avaimet, joilla aurinko ja kuu saadaan takaisin taivaalle tarkoitustaan täyttämään.

Nyt on aika takoa uudet avaimet maapallomme pelastamiseksi.

Päivi Antikainen
kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeriön ilmasto- ja ympäristöyksikön johtaja 1.1.2019 alkaen
2018 Blogit Blogit 2018 LVM ilmasto ympäristö