Kuinka laittaa kapulakieltä rattaisiin
Ammatillinen jargon, eli tietyn ammattikunnan tai organisaation sisäinen erityiskieli, on moninainen ilmiö. Se syventää organisaation jäsenten välistä yhteisöllisyyden kokemusta, mutta samaan aikaan luo esteitä ulkopuolisille ymmärtää organisaation viestintää.
Haasteiden yläpuolella ei ole julkishallintokaan. Vaikka halu jakaa tietoa avoimesti ja ymmärrettävästi on suuri, ei tässä aina onnistuta. Vuosikymmenten jalostuksen tuloksena on myös julkiselle puolelle juurtunut oma jargoninsa.
Tieto on valtaa.
Jakamalla tietoa jaamme valtaa niille, joille kansanvaltaan perustuvassa järjestelmässä valta kuuluu.
Tietoa jaetaan tarjoamalla käsiteltävän aiheen kannalta olennainen informaatio ymmärrettävässä, saavutettavassa ja helppolukuisessa muodossa.
Tiedon jakamisessa voi epäonnistua monin tavoin. Yksi reitti tähän on kapulakielen käyttö, jolloin merkitykset piiloutuvat vaikeaselkoisen kielen taakse. Jos tavoitteena on tiedon jakaminen, on kapulakielen käytölle vaikea löytää perusteluita.
Vai onko?
Kapulakielen perusteluiden perusteelliset perusteet:
1. Perinteeseen vetoaminen
”Tämä termi on meillä vakiintuneessa käytössä.”
Oikotie onneen on perustella asioita kehämäisesti. Termiä X kannattaa käyttää, koska käytämme termiä X.
2. Auktoriteettiin vetoaminen
”Myös Virpi Viranomainen käyttää tätä käsitettä.”
Vastuu termivalinnoista on järkevää ulkoistaa aina, kun se on mahdollista. Yhtenäisyys ennen ymmärrettävyyttä.
3. Seurauksiin vetoaminen
”Täsmällistä terminologiaa tulee käyttää, sillä yleiskielinen vastine voidaan ymmärtää väärin.”
On resurssien tuhlausta ryhtyä jälkeenpäin tarkentamaan, jos jokin väärinymmärrys sattuisi tapahtumaan. Parempi olla ymmärtämättä ollenkaan, kuin ymmärtää väärin.
4. Informaatiotulva
”Kaikki määritelmät löytyvät täältä.”
Informaation lähteelle ohjaaminen on oiva tapa vaikuttaa avoimelta, oli kyseinen lähde kymmen- tai tuhatsivuinen. Kyllä neula on ennenkin heinäsuovasta löydetty.
Loppukaneettina voisin jakaa pienen annoksen informaatiota. Parlanssin diminisointi redusoi merkki-merkitys–suhteiden abstruusiutta.
Ja sama informaatio uudelleen muotoiltuna: Ammatillisen jargonin käytön vähentäminen tekee viestinnästä selkeämpää.
Matias Eilola
harjoittelija, ministeriön viestintä
