Kolme nostoa ilmastonmuutokseen sopeutumisesta liikenteen ja viestinnän alalla
Ilmastonmuutos vaikuttaa säähän maailmanlaajuisesti. Ilmaston lämmetessä vaikutukset ihmisiin ja luontoon voimistuvat. Emme voi enää kokonaan estää ilmastonmuutosta. Siksi hillintätoimien rinnalla on ehkäistävä ja lievennettävä ilmaston lämpenemisen kielteisiä vaikutuksia. Tästä on kyse ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.
Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (Intergovernmental Panel on Climate Change, IPCC) on ravistellut maailmaa lukuisilla raporteilla ilmastonmuutoksesta. IPCC kehottanut kiriin hillintätoimissa, jotta maapallon lämpötila ei nousisi yli kriittiseksi arvioidun 1,5 asteen. Tänään Kalevalan päivänä 28.2.2022 IPCC julkaisi erikoisraportin ilmastonmuutokseen sopeutumisesta.
Muutos tuo mukanaan esimerkiksi sään ääri-ilmiöitä, joilla voi olla laajakantoisia vaikutuksia yhteiskuntien perustoimintoihin ja infrastruktuureihin, kuten liikenne- ja viestintäverkkoihin. Onkin tärkeää, että niin julkishallinto kuin elinkeinoelämä tiedostavat muuttuvan ilmaston riskit.
Suomi teki ensimmäisenä EU-maana strategian ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi vuonna 2005. Siitä lähtien sopeutumistyö on ollut osa myös liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan strategista työtä. Tässä kolme nostoa ilmastonmuutokseen sopeutumisesta.
1. Enemmän painoarvoa sopeutumiselle
Vaikka erilaisten ilmastotoimien tavoitteet ja ohjauskeinot asetetaan kansallisesti tai kansainvälisesti, merkittävän osan sopeutumistoimista Suomessa toteuttavat alueelliset viranomaiset, maakunnat, kunnat ja yksityiset yritykset.
Yritykset ja kunnat arvioivatkin muun muassa sään ääri-ilmiöiden riskejä osana riskikartoituksiaan, mutta sopeutumistoimien soisi saavan strategioissa painoarvoa yhtä lailla kuin ilmastonmuutoksen hillintätoimet saavat. Valtionyritysten osalta omistajaohjauspolitiikan linjaukset korostavat ilmastonmuutoksen liiketoimintavaikutusten arvioimista ja huomioimista strategiatyössä. On hyvä huomata, että parhaimmillaan sopeutumistoimilla voidaan myös hyötyä ilmastonmuutoksen tuomista mahdollisuuksista.
2. Lisää konkreettisia toimia
Ilmastonmuutos vaikuttaa keskeisesti liikenteen ja viestinnän sektoreilla. Maapallon pohjoisilla alueilla kuten Suomessa ilmastonmuutoksen merkittävimmät suorat vaikutukset liikenne- ja viestintäinfrastruktuurille koetaan talvisin. Liikennejärjestelmässä ne liittyvät erityisesti routaan ja merijäähän. Kausittainen roudan vaihtelu muuttuu, mikä lisää maan kosteutta. Sopeutumistoimia tarvitaan niin liikenneinfrastruktuurin suunnittelussa kuin ylläpidossakin.
Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi ennakkovarautumista tulviin, jotta viemärit pystyvät johtamaan riittävästi vettä ja kuivatusjärjestelmät toimivat. Lumipeite voi vaihdella kausittain rajustikin ja pistää väylänpidon koville, kuten Etelä-Suomen toisaalta runsaslumisessa ja toisaalta tulvivassa talvisäässä tänä vuonna on nähty. Äärimmäiset sääolosuhteet tai huonossa kunnossa olevat väylät aiheuttavat haittaa ja pahimmillaan vaaratilanteita niin yksityisautoilijoille, ammattiliikenteelle kuin kävelijöille ja pyöräilijöillekin, puhumattakaan erilaisista kuljetuksista.
Itämerellä jäätalvien odotetaan muuttuvan entistä vaihtelevammiksi ja vaikeammiksi ennustaa. Tietoliikenteen ja viestintäverkkojen toimintavarmuuteen voivat vaikuttaa tuulisuuden ja myrskyjen lisääntyminen ja sähköverkon häiriöt.
Tietoisuus sopeutumistarpeesta on kasvanut. Kaikilla toimialoilla sitä ei vielä tunnisteta riittävän hyvin, jotta voitaisiin tehokkaasti rajoittaa ilmastonmuutoksen haitallisia seurauksia. Tämä käy ilmi Suomen sopeutumissuunnitelman väliarvioinnista. Myös IPCC alleviivaa sitä, että tähän asti sopeutumistoimet ovat olleet pieniä. Systeemisiä muutoksia tarvitaan.
Huomionarvoista on, että sopeutuminen varhaisessa vaiheessa on kustannustehokkaampaa kuin vahinkojen korjaaminen. Sopeutumistoimet voivat tuoda mukanaan myös mahdollisuuksia: uusilla, vihreillä teknologioilla voidaan luoda taloudellista kasvua ja työpaikkoja. Toisaalta sopeutumistoimet voivat lisätä viihtyisyyttä. Esimerkiksi tulvasuojauksia ja hulevesien imeytyskenttiä voidaan käyttää virkistysalueina ja ne voivat lisätä vehreyttä asuinalueilla.
3. Uusi kansallinen sopeutumissuunnitelma luodaan yhdessä
Suomessa valmistellaan kahdeksan ministeriön voimin uutta, Suomen kolmatta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmaa, joka ulottuu vuoteen 2030. Suunnitelmassa muun muassa asetetaan sopeutumistavoitteet ja politiikkatoimet eri aloille.
Työtä johtaa maa- ja metsätalousministeriö. Liikenne- ja viestintäministeriö osallistuu sopeutumissuunnitelman virkamiestyöryhmään ja vastaa liikenteen ja viestinnän kokonaisuuksista. Suunnitelman laatimisessa merkittävä rooli on sihteeristöllä, johon osallistuvat hallinnonalaltamme Ilmatieteen laitos ja Väylävirasto. On ratkaisevan tärkeää, että hallinnonalallamme on vahvaa osaamista sopeutumistoimista. LVM on lisäksi kutsunut hallinnonalan virastot ja valtionyhtiöt arvioimaan sopeutumistoimien merkitystä.
IPCC-raportti osoittaa, että sopeutumistoimilla on onnistuttu pienentämään osa ilmastonmuutoksen vakavista vaikutuksista. Ilmaston muuttumiseen ja sään ääri-ilmiöihin varautumista ja sopeutumista tulee edistää kaikilla aloilla viimeistään nyt.
Noomi Saarinen
Kirjoittaja on ylitarkastaja ja LVM:n edustaja kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman 2030 valmistelutyössä.
Tiedote 28.2.2022: IPCC:n raportti: Ilmastonmuutos on vaikuttanut vakavalla tavalla luontoon ja ihmisiin – vaikutukset jakautuvat epätasaisesti (YM, MMM, SYKE ja Luke)
Laaja listaus valtionhallinnon sekä muiden organisaatioiden asiantuntijoita ilmastonmuutokseen sopeutumisen osa-alueilta.
IPCC: Raportin materiaalit englanniksi
