Kesätöissä kotikaupungissa, 50-vuotiaan Saimaan kanavan laidalla
Aloitan syyskuun alussa toisen vuoteni oikeustieteen opintojen parissa Helsingin yliopiston Vaasan yksikössä. Ennen Vaasaan muuttoa opiskelin pari vuotta Helsingissä yliopistolla pääaineenani venäjän kieltä ja kirjallisuutta. Pohjan venäjän kielen taidolle hankin Lappeenrannan Itä-Suomen suomalais-venäläisestä koulusta. Venäjän kielen taito edesauttoi valintaa tähän kesätyöhön, joten venäjän opiskeluun käytetyt vuodet eivät ole menneet hukkaan.
Olen kotiseuturakas eteläkarjalainen, joka on veneillyt Saimaalla koko ikänsä. Saimaa on minulle sielunmaisema, johon en kyllästy. Ainutlaatuinen sisävesistö tarjoaa loputtomiin uusia maisemia ja kokemuksia. Ikimuistoisin veneilykokemukseni on ollut matka vesitse Lappeenrannasta Nilsiän Tahkovuorelle ja takaisin. Tuon reitin varrella on useita kanavia, joiden tekniikka toimi hienosti ja mahdollisti matkanteon. Kanavainfra teki minuun vaikutuksen tuolla venereissulla, jolloin olin 15-vuotias. Infra luo meillä Suomessa äärettömän määrän erilaisia reittejä monenlaisilla kulkuvälineillä.
Lappeenrantalaisena Saimaan kanava oli minulle tuttu: tiesin kanava-alueen vuokrasopimuksesta sekä järjestelyn ainutlaatuisuudesta maailmassa. Olen risteillyt kanavaa pitkin Viipuriin useamman kerran ja ihmetellyt matkalla sulutuksia sekä kanavaa kokonaisuutena. Tänä kesänä olen päässyt tutustumaan kanavan toimintaan toisesta näkökulmasta. Olen oppinut valtavasti uutta kanavan infrasta ja hallinnosta. Ministeriön alaisuudessa toimiminen on avannut hyvin koko hallinnon alaa.
Saimaan vesistö muodostaa ainutlaatuisen sisävesiväyläverkoston. Kanavat yhdistävät vesialueita toisiinsa niin Saimaan vesistön alueella kuin Suomenlahden ja Saimaan välillä, mikä lisää vesiliikenteen mahdollisuuksia. Tuntuu huikealta, että Saimaalta pääsee kanavaa pitkin maailman ääriin. Kanava mahdollistaa tulon Itämereltä Saimaalle, joka on matkailukohteena vertaansa vailla myös maailman mittakaavassa. Ensimmäinen kanava Saimaalta Suomenlahdelle valmistui vuonna 1856 ja nykyinen uusi, modernimpi ja suurempi kanava vihittiin käyttöön vuonna 1968. Molemmat rakennustyöt ovat olleet aikanaan valtavia ponnistuksia yhteiskunnallemme.
Saimaan kanavalla on edelleen suuri merkitys koko Järvi-Suomelle. Voisimme olla entistä rohkeammin ylpeitä siitä. Ennen kaikkea meidän tulee pitää siitä jatkossakin hyvää huolta. Saimaan kanavassa on valtavasti potentiaalia. Kehittämällä kanavaa voidaan lisätä vesiliikennettä, joka on kokonaisuutena arvioiden kustannustehokkaampi, turvallisempi ja ympäristöystävällisempi tapa kuljetuksille kuin esimerkiksi maantieliikenne.
Aino Pesonen
P.S. Jos haluat tietää lisää, kuinka kesäni kanavan laidalla on sujunut, niin ota Twitterissä seurantaan @kanavaharkkari !
Kirjoittaja työskentelee tänä kesänä liikenne- ja viestintäministeriön kesäharjoittelijana Saimaan kanavavaltuutetun toimistossa Lappeenrannassa. Kanavavaltuutetun toimisto sijaitsee Saimaan kanavan varrella, Mustolan sulun kupeessa.
Seppo Kykkäsen Impulssi-blogi: Kanavat yhdistävät paikkoja ja sukupolvia
Rakkaudesta infraan - Saimaan kanava (video)
