Kesä- ja talviaikaa kannatetaan tasaisesti

Suurin osa suomalaisista haluaa, että kellojen siirtelystä luovutaan. Se, olisiko siirryttävä talvi- eli normaaliaikaan vai kesäaikaan, jakaa mielipiteitä huomattavasti enemmän.

Nämä tiedot selvisivät liikenne- ja viestintäministeriön Kantar TNS Oy:llä teettämästä galluptutkimuksesta sekä Otakantaa-foorumilla järjestetystä verkkokyselystä. Kummallakin tiedonkeruutavalla lopputulokset olivat hyvin samankaltaiset.

Kantar TNS:n toteuttamaan galluptutkimukseen vastasi 1 087 henkilöä. Tutkimustulosten virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Otakantaa-kyselyyn tuli runsaasti automatisoituja vastauksia. Näiden osuus on otettu huomioon kyselyn tulosten tarkastelussa.

Otakantaa-kysely keräsi runsaasti palautetta

Otakantaa-kysely keräsi yhteensä 677 000 vastausta ja avoimia vastauksia yhteensä 359 000 kappaletta. Otakantaa-kysely avattiin 26.9. ja vastausaikaa oli 12.10. saakka.

Talviaikaa kannatettiin noin 238 000 vastauksessa kun taas kesäaikaa kannatettiin noin 216 000 vastauksessa. Talviaikaa tai kesäaikaa kannattaneista vastauksien prosenttiosuudet jakautuivat niin, että noin 52 prosenttia kannatti talviaikaa ja 48 prosenttia kesäaikaa.

Kyselyssä pyydettiin ottamaan kantaa aikavyöhykkeisiin liittyviin väitteisiin. Myös aikavyöhykkeet jakoivat mielipiteitä, mutta vastaajista suuri osa (49 prosenttia) piti tärkeänä tai jokseenkin tärkeänä, että aikaero Skandinaviaan tai Keski-Eurooppaan ei kasva nykyisestä yhdestä tunnista. Vain 13 prosenttia oli tästä täysin tai jokseenkin eri mieltä.

Lausuntokooste ja analyysi Otakantaa-kyselyn avoimista vastauksista julkaistaan valtioneuvoston hanketietopalvelussa marraskuussa.

Avovastauksia annettiin yhteensä 360 000, näistä noin 220 000 on ilmeisten vastausrobottien antamia. Analysoitavia avovastauksia kertyi noin 140 000 kappaletta. 

Avoimet vastaukset käydään läpi osana lokakuussa käynnistyvää asiantuntijoille, järjestöille ja muille sidosryhmille suunnattua lausuntokierrosta.

Otakantaa-kyselyn tuloksista havaittiin merkittävä määrä automatisoituja vastauksia

Vastausten kertymistä Otakantaa-palveluun seurattiin väärinkäytösten havaitsemiseksi. Erityisesti 6.10. jälkeen kyselyyn tuli suhteellisen runsaasti robottivastauksia. Havaitut robottivastaukset on jätetty huomioimatta nyt julkaistuissa tuloksissa.

Kysely on toteutettu samalla tavalla kuin lukuisat Otakantaa-kyselyt aiemmin. Aikaisemmissa kyselyissä robottivastaukset eivät ole aiheuttaneet ongelmia.

Otakantaa.fi-palvelu on osa oikeusministeriön ylläpitämiä sähköisiä demokratiapalveluita.

Kellojen siirtelyn lopettamisella vankka kannatus

Tietoa suomalaisten kellojen siirtelyyn liittyvistä mielipiteistä kerättiin myös Kantar TNS Oy:n toteuttamalla galluptutkimuksella.

Tutkimusaineisto kerättiin 22.-27.9.2018. Vastausten kokonaismäärä oli 1 087. Tutkimustulosten virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Tutkimukseen osallistuneiden joukko edustaa 15-74 vuotta täyttäneitä suomalaisia.

Gallup-tutkimuksessa valtaenemmistö suomalaisista kannatti kellojen siirtelystä luopumista ja siirtymistä pysyvästi joko nykyiseen kesä- tai talviaikaan. Melkein yhdeksän kymmenestä, 87 prosenttia, tutkimukseen osallistuneesta oli tätä mieltä. Vain kuusi prosenttia vastusti muutosta.

Kaikkien tutkittujen väestöryhmien valtaenemmistöt kannattivat kellojen siirtelystä luopumista. Näkemykset asiasta ovat hyvin samankaltaiset riippumatta siitä, kuka asiaa arvioi.

Talviaika hiukan kesäaikaa suositumpi

Jos vaihtoehdoiksi esitetään siirtyminen pysyvästi joko nykyiseen kesä- tai talviaikaan, talviaika kerää myös gallupkyselyssä hieman enemmän suosiota.

Melkein joka toinen, 47 prosenttia tutkimukseen osallistuneista, pitäisi pysyvää talviaikaa parempana vaihtoehtona. Kaksi viidestä, 39 prosenttia, taas siirtäisi kellonsa pysyvästi mieluummin nykyiseen kesäaikaan. Vastaajista 14 prosenttia ei ottanut kantaa sen enempää talvi- kuin kesäajankaan puolesta.

Kaikissa tutkituissa väestöryhmissä oli sekä kesä- että talviajan kannattajia.

Mitä seuraavaksi?

Komission ehdotuksen käsittely jatkuu Euroopan neuvostossa ja parlamentissa. Asiaa käsitellään maaliikennetyöryhmässä ja epävirallisessa liikenneministerikokouksessa. Kansallisesti Suomi ei voi päättää kellojen siirtelystä luopumisesta, vaan asiasta on päätettävä EU:ssa.

Direktiiviehdotusta tullaan käsittelemään seuraavaksi valtioneuvostossa ja eduskunnassa. Käsittelyssä muodostetaan Suomen virallinen kanta komission ehdotukseen.

Valmistelun yhteydessä on kuultu laajasti kansalaisia. Näkemyksiä on selvitetty muun muassa galluptutkimuksella ja oikeusministeriön Otakantaa-palvelussa järjestetyllä kansalaiskyselyllä.

Tietoja käytetään hyväksi asian valmistelussa. Myös eri alojen asiantuntijoita kuullaan ja näkemykset otetaan valmistelussa huomioon. Asiantuntijoiden ja eri sidosryhmien kuulemiseksi järjestetään lausuntokierros loka-marraskuussa.

Jos direktiivi hyväksytään, se tapahtuu Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteispäätöksin. Vasta tämän jälkeen se saatetaan kansallisesti voimaan kussakin EU-jäsenvaltiossa.

Eduskunta päättää lopulta mikä aika valitaan pysyvästi käyttöön, jos kellojen siirtelystä luovutaan EU:ssa. Asiasta säädetään lailla ja päätös tehdään lain säätämisen yhteydessä.

Kantar TNS Oy:n toteuttaman gallupkyselyn ja oikeusministeriön Otakantaa-palvelussa toteutetun kyselyn tulokset löytyvät valtioneuvoston hanketietopalvelusta.

Asia: Valtioneuvosto.fi: Kellonajan siirtelystä luopuminen (LVM070:00/2018)

https://valtioneuvosto.fi/hanke/-/hankesivu/hanke?tunnus=LVM070%3A00%2F2018

Lisätietoja:

Kellojen siirtelyn lopettaminen:

yksikön johtaja Elina Thorström, liikenne- ja viestintäministeriö, Turvallisuusyksikkö, p. 040 507 4502

Otakantaa.fi-palvelu:

neuvotteleva virkamies Niklas Wilhelmsson, oikeusministeriö, p. 02951 50348