Kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen vauhtia

Kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen on monta painavaa syytä. Kävely ja pyöräily vähentävät liikenteen päästöjä, parantavat ilmanlaatua ja kohentavat kansanterveyttä. Kaupunkiympäristössä kävely ja pyöräily ovat muihin kulkumuotoihin verrattuna edullisia ja nopeita liikkumistapoja. Ne eivät myöskään vaadi edes paljoa kaupunkitilaa.

Yksi keskeisistä syistä lisätä kävelyä ja pyöräilyä ovat liikenteen päästövähennystavoitteet, jossa koko liikennejärjestelmästämme on tehtävä erittäin vähäpäästöinen. Liikenteen päästövähennystavoitteet ovat jopa 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

On arvioitu, että yhdessä kaupunkiseutujen joukkoliikenteen edistämistoimien kanssa, kävelyn ja pyöräilyn osuuden kasvattamisella, leikkaamme Suomen päästöjä yhtä paljon kuin koko maataloussektori osaltaan.

Tavoittelemme kävellen ja pyörällä tehtyjen matkojen määrän 30 prosentin kasvua vuoteen 2030 mennessä. Kävelyn ja pyöräilyn suosiota kasvattamalla voimme myös torjua autoliikenteen kasvua kaupunkiseuduilla väestönkasvusta huolimatta. Ihmisten liikkumisen vapautta ei kuitenkaan tule rajoittaa, vaan liikenteen kasvu tulisi kaupungeissa ohjautua muihin liikennemuotoihin kuin henkilöautoihin.

Päästövähennysten lisäksi saamme huomattavia lisähyötyjä ilmanlaadun paranemisesta ja kansanterveyden kohenemisesta. Jo puolen tunnin päivittäisen liikunnan, kuten kävelyn tai pyöräilyn, on todettu riittävän useimmilla ihmisillä painonhallintaan ja terveyden ylläpitämiseen.

Kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuksilla on Suomessa huomattava kasvupotentiaali. Jo alle kilometrin mittaisista matkoista yli 30 prosenttia tehdään henkilöautoilla, vastaavat luvut alle 3 kilometrin matkoilla on noin 60 prosenttia ja alle 5 kilometrin matkoista lähes 70 prosenttia.

Kävelyn ja pyöräilyn hyödyt ovat kiistattomat, mutta niiden lisääminen edellyttää liikennejärjestelmämme ja liikkumistottumustemme jopa radikaalia uudistamista. Millä keinoilla kävelyä ja pyöräilyä sitten saadaan lisättyä?

Toimiva ja turvallinen infrastruktuuri on yksi tärkeimmistä keinoista. Infrastruktuuria parannetaan järkevällä yhdyskuntarakenteella, rakentamalla lisää kävely- ja pyöräilyväyliä ja huolehtimalla niiden kunnossapidosta. Mitä paremmat ja mitä enemmän väyliä on, sitä suositumpaa kävely ja pyöräily liikkumistapoina ovat.

Lainsäädännön tulee myös tukea kävelyä ja pyöräilyä. Liikenne- ja viestintäministeriössä tällä hetkellä keskeisin käynnissä oleva hanke on tieliikennelainsäädännön kokonaisuudistus, jossa on huomioitu myös nykylainsäädännön pyöräilyä hankaloittavat ja rajoittavat tekijät. Samalla pyritään ennakoimaan tulevaisuuden automaation ja tiedon hyödyntämisen tarpeet.

Kaupungeilla ja kunnilla on erittäin keskeinen rooli kävelyn ja pyöräilyn edistämisessä. Kaupunkipyörät ovat hieno esimerkki toimenpiteestä, josta on myös tullut osa toimivaa joukkoliikennettä. Kaupunkipyörien määrä kasvaa ja verkosto kolminkertaistuu tänä vuonna suuren kysynnän vuoksi.

Muita kävelyä ja pyöräilyä edistäviä keinoja on tunnistettu sekä  energia- ja ilmastostrategiassa että parhaillaan lausuntokierroksella olevassa  Keskipitkän aikavälin ilmastopoliittisessa suunnitelmassa eli Kaisussa. Kaisuun voi kuka tahansa antaa omia ideoitaan toukokuun ajan. Lisäksi parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta käsittelevä työryhmä pohtii liikenteen päästövähennyskeinoja ja kävelyn sekä pyöräilyn roolia tässä keinovalikoimassa.

Myös liikenne- ja viestintäministeriö haluaa osaltaan lähteä viemään kävelyn ja pyöräilyn tavoitteita käytäntöön. Ministeriössä käynnistetään toukokuun aikana kävelyn ja pyöräilyn edistämishanke. Kutsumme koolle alan keskeiset toimijat keskustelemaan parhaista keinoista asian eteenpäin viemiseksi. Toivon aktiivista ja idearikasta keskustelua, jotta yhdessä löydämme keinot vuoden 2030 tavoitteiden saavuttamiseksi.

Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

 

Julkaistu osoitteessa anneberner.fi 04.05.2017. Julkaistu LVM:n Impulssi-blogissa 22.05.2018.